maanantai 11. marraskuuta 2013

Pienestä kii!

Suomalaisista yrityksistä yli 90 prosenttia on pieniä muutaman henkilön yrityksiä, joista monissa olisi kasvun mahdollisuuksia, mikäli näihin suunnattaisiin oikeanlaisia toimenpiteitä, kuten yrityssparrauksia. Uusia innovatiivisia pienyrityksiä onkin syntynyt Suomeen paljon, kun suuret yritykset ovat irtisanoneet työntekijöitään.

Suomessa on siis tällä hetkellä kova tarve saada pienyritykset kasvun polulle. Maassamme tarvitaan kasvuyrityksiä, jotta voisimme turvata ja ylläpitää hyvinvointivaltion tarjoamat julkiset palvelut kansalaisillemme. Kasvuyrittäjyyttä tulee tukea, niin että yritykset voisivat luoda uusia työpaikkoja ja saisimme kannattavia vientikykyisiä yrityksiä. Yksi pienen yrityksen lääke kasvuun on yrityskehittäminen. Palvelu yrityksiltä yrityksille.

Kun mediassa puhutaan yrityksistä, tarkoittaa tämä käytännössä usein suuria pörssiyhtiöitä, satoja henkiä työllistäviä jopa monikansallisia yrityksiä. Näillä ei ole juurikaan yhtäläisyyksiä pienten – alle 10 henkeä työllistävien – yrittäjävetoisten pienyritysten kanssa. Tämä jos mikä vääristää helposti ihmisten mielikuvia. Kuitenkin lähestulkoon jokainen suuryritys on joskus ollut pieni. Tämä tahtoo välillä monelta unohtua.

Tuntuu usein siltä, kuin yrittäjiä pidettäisiin jotenkin rikollisina. Siitäkin huolimatta että pienyritykset työllistävät noin miljoona suomalaista. Yksityisen sektorin työpaikat, lähinnä pienissä yrityksissä lisääntyvät hyvää vauhtia. Valtion nykyiset 144 000 työpaikkaa vähenevät hiljalleen, mutta kansantalouden kannalta on huolestuttavaa, että kuntien yli puolen miljoonan työpaikan määrä kasvaa nopeammin kuin yritysten työpaikkamäärä (katso tilastoista).

Ei oppi ojaan kaada

Pienyrittäjä oppii parhaiten vertaiskokemuksista. On tärkeää harjoitella hiljaisen tiedon jalostamista sekä omien tietojen soveltamista käytännön tekemiseen. Perinteinen mekaaniseen opiskeluun pohjautuva kouluttaja–oppilas-oppimismalli ei usein sovellu tämän päivän pienyrittäjän arkeen. Tarvitaan ennen kaikkea aktiivista ja virikkeellistä oppimisympäristöä, jonka avulla voidaan aikaansaada konkreettisia muutoksia liiketoiminnassa. Siis sekä yrittäjän ajattelussa että toiminnassa.

Hankinnoistaan yrittäjät päättävät itse. Niin myös koulutushankinnoista.

Pieni tarvitsee päätä ja olkapäätä

Pienyrittäjät tarvitsevat usein tuekseen niin päätä, kuin olkapäätäkin. Moni tietää kyllä, mitä he haluavat yrityksessään tehdä, ja suurin osa tietää myös miten. Yleensä ongelmana onkin, kuinka lähteä kasvuaikeissa liikkeelle ja mistä löytää resursseja kehittämiseen. Pienyrityksistäkin voi syntyä kasvuyrityksiä, kun näihin yrityksiin suunnataan oikeanlaisia tukitoimia. Tukien ei aina tarvitse olla rahaa, vaan usein pieni sparrausapu riittää. Toisin sanoen istutaan hetki yhdessä ja katsotaan, mihin suuntaan olisi hyvä lähteä ja mitä suuntia olisi syytä välttää. Tämä ei ole yleensä mitään rakettitiedettä, mutta yksin yrittäjä alkaa kulkea pikkuhiljaa vain samaa ympyrää, näkemättä kehitysmahdollisuuksien metsää arkikiireiden puilta

Verkottumisesta voimaa kasvuun

Perustan pitää olla kunnossa, jottavoidaan isoksi kasvaa. Eihän lapsiakaan laiteta yksinään kasvamaan syntymänsä jälkeen.

Välillä pienyrittäjä tuskastuu tukikoneiston raskaisiin ja hitaisiin byrokratian rattaisiin, työllistämisen esteisiin ja yrittämisen kannalta haitallisiin säädöksiin, jotka on aikoinaan tehty suurille teollisuusyrityksille.

Yrittäjä on ottanut riskin perustaessaan yritystään, tietäen että haluaa menestyä, ainakin saada palkan itselleen ja elättää perheensä. Joskus jopa työllistää toisia. Yrittäjäksi lähtevä on yleensä tietoinen myös yrittäjän sosiaaliturvan puutteesta ja siitäkin huolimatta lähtee yrittämään. On halua tehdä. Tätä halua ei pitäisi lannistaa.

Yrittäjyyden tulee olla houkutteleva vaihtoehto itsensä ja muiden työllistämiseksi, siis ennen kaikkea kannattavan liiketoiminnan luomiseksi. Menestyksen tulee olla ylpeyden, eikä häpeän ja vaatimattomuuden aihe!

Sanna Jylänki

Kirjoittaja on yrityssparraaja yrityksessään Redesan Oy:ssä. Sanna on rakennus- ja ympäristölautakunnan jäsen. Hän toimii myös Jyväskylän Kokoomusnaisten puheenjohtajana, Kokoomuksen Jyväskylän kunnallisjärjestön ja Keski-Suomen Kokoomuksen hallituksissa sekä Keski-Suomen Yrittäjänaiset ry:n varapuheenjohtajana.

maanantai 4. marraskuuta 2013

Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenvuoro TA2014

Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenvuoro talousarviokäsittelyyn 4.11.2013

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Lautakunnat ovat tehneet vastuullista työtä tiedostaen talouden vaikean tilanteen ja laativat omat talousarvioesityksensä annettuun raamiin. Kaupunginjohtaja on joutunut kuitenkin edelleen huonontuneen taloustilanteen takia vielä lisäämään tasapainottamistoimia omaan esitykseensä.

Terveyspalvelujen osalta säästöt voisivat toteutuakin, jos palveluverkkoa
tiivistetään ehdotetulla tavalla. Kuokkalan terveysaseman luopumisesta lautakunta linjasi kuitenkin yksimielisesti siten, että lakkautus voidaan tehdä vasta kun sairaala on rakennettu. Tämä hallituksen tulisi huomioida.

Vuokralääkäreistä on luovuttava kokonaan ja palveluseteleiden käyttöä tulee lisätä.  Näin voitaisiin vähentää myös sijaistarvetta. Hoitajavastaanottoa pitää kehittää edelleen ja kaikki mobiilit palvelut tulee hyödyntää tehokkaasti.

Kaiken kaikkiaan kaupunginjohtajan esitys on Kokoomuksen valtuustoryhmän mielestä hyväksyttävissä terveyspalvelujen osalta, mutta se edellyttää kaikkien tahojen vahvaa sitoutumista ja muutoshalua.

Sosiaalipalvelujen osalta TAn realistisuus on hieman kyseenalainen. Vaikka menoihin on suunniteltu lisäystä, riittääkö se kattamaan lisääntyvät toimeentulotuki- ja työttömyyden aiheuttamat menot. Sinänsä tekstissä kuvatut toiminnan muutokset suhteessa kuluvaan vuoteen ovat hyväksyttävissä. On hyvä, että lastensuojelun tarpeita korostetaan. Hyvää on myös se, että talousarviossa on varauduttu ainakin osaksi nuorten työpajatoiminnan rahoitukseen.

Vanhuspalveluissa  muutokset koskevat eniten laitosasumista ja tarkoittavat mm. sitä, että asukkaita joudutaan valitettavasti siirtämään yksiköstä toiseen ja että vanhusten omarahoitusosuus nousee. Hyvää on se, että omaishoidon tuki säilytetään vuoden 2013 tasolla.

Kokoomuksen valtuustoryhmä painottaa, että lyhytnäköisiä ratkaisuja ei ole syytä tehdä. Valtuustoryhmämme edellyttää kaupunginhallitusta tuomaan valtuustoon sellaisen talousarvioesityksen, joka voidaan valtuustossa hyväksyä sellaisenaan. Tätä varten kaupunginhallituksen tulee varmistaa, että talousarvion sisältämät talouden tasapainottamistoimet ovat vaikuttavuudeltaan hyödyllisiä eivätkä aiheuta lisäkustannuksia toisessa kustannuspaikassa.

Esimerkiksi omista lapsista maksettava 400 euron palvelurahan leikkaaminen kolmeen sataan tuo vain lisäkuluja ja painetta päivähoitoon. Kunnallisten perhepäivähoitajien määrä vähenee koko ajan ja uusia on vaikea saada tehdyn työaikalakimuutoksen takia. Omista lapsista maksettava 400 euron palveluraha on lisännyt yksityisten perhepäivähoitajien määrää ja tarvitsemme näitä perhepäivähoitajia entistä enemmän jatkossakin. Palvelurahaa ei siis missään nimessä ole syytä leikata.

Kaupunginhallituksen on myös arvioitava, mikä on nuorten liikuntapaikkamaksujen kohtalo. Onko mahdollista säilyttää maksuttomuus ja kattaa 140 000 euron summa talousarvion sisältä.

Sivistyslautakunnan tekemä esitys kasvun ja oppimisen vastuualueen talousarviosta painotti rakenteellisia ratkaisuja. Kokoomuksen valtuustoryhmän mielestä rakenteelliset ratkaisut onkin tehtävä nyt, jotta niistä saadaan suurin hyöty. Rakenteelliset ratkaisut kouluverkossa mahdollistavat sen ettei opetusresurssiin tarvitse puuttua tai perusopetuksen ryhmäkokoja kasvattaa. Sanonta seinistä opetukseen konkretisoituu.

Jyväskylä on ollut edistyksellinen uusien oppimisympäristöjen luomisessa. Tästä luontokoulu on hyvä esimerkki. Luontokoulu on kustannukseltaan pieni, mutta vaikuttavuudeltaan suuri. Luontokoulun säilyttämismahdollisuus onkin selvitettävä. Sen rahoituksen pystyy järjestämään talousarvion sisältä esimerkiksi järjestämällä  englanninkielinen opetus sivistyslautakunnan esittämällä tavalla.

Huolen aiheena Kokoomuksen valtuustoryhmä näkee sen, että kaupunginjohtaja esittää vammaisten opetuksessa elämäntaitoyksikön lakkauttamisen 120 000 euron säästön saamiseksi. Heikossakaan taloustilanteessa ei voida heikoimmassa asemassa olevia unohtaa. Onkin syytä tarkastella onko ETY-yksikkö mahdollista säilyttää tai sen toimintoja uudelleen järjestää, jotta ei tehdä samaa virhettä kuin 1990-luvun alussa, jolloin kehitysvammaisten lisäopetus poistettiin säästösyistä. Osa kehitysvammaisista nuorista syrjäytyi silloin kokonaan.

Kokoomuksen valtuustoryhmä on sitoutunut talouden tervehdyttämiseen. Terve talous on parasta elinkeinopolitiikkaa mitä kunta voi tehdä. Elinkeinopoliittisesti olisi myös tärkeää nopeuttaa lupaprosesseja ja helpottaa yritysten sijoittumista Jyväskylään. Yrityskaista onkin otettava käyttöön pikaisesti.

Olemme tilanteessa, jossa kaupungin kassa kumisee tyhjyyttään ja olemme korviamme myöten veloissa. Vastuu painaa ja jokaiselle yksittäiselle talouden tasapainottamistoimenpiteelle ja säästökohteelle löytyy puolustajansa. Päättäjinä meidän on kuitenkin tehtävä päätökset kokonaisuudesta. Nyt on tunnustettava se tosiasia, että meillä ei ole varaa kaikkeen totuttuun. On löydettävä keinot turvata kuntalaisten palvelut ja samalla tervehdyttää taloustilanne. Veronkorotukset ei ole keino tervehdyttää taloutta ja Kokoomuksen valtuustoryhmän mielestä onkin hyvä, että päätös veroprosentin pitämisestä ennallaan tehtiin jo aiemmin.

Vastuullisen päättäjän tehtävää ei helpota julkisuudessa käyty keskustelu ja yleinen negatiivinen asenne joka ei etsi ratkaisuja vaan lähinnä syypäitä surkeaan taloustilanteeseen. Syypääksi nostetaan vuoronperään hieman asiasta riippuen joko kaupunginjohtaja tai tilapalvelu tai päättäjät ja kun ei muuta syyllistä keksitä niin syytetään alibudjetointia. Yleistä asennetta muokkaa paljon median valitsema uutisointitapa. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistamisen jälkeen maakuntalehtemme maalaili synkkää tulevaisuudenkuvaa, jossa pienet lapset kahlaavat lumihangessa kouluun,  jossa lapsilla ei ole harrastusmahdollisuuksia, vanhemmilla ei ole töitä, ei ole kirjastoa jossa käydä eikä leikkipuistoa jne.

Asiat olisi voitu uutisoida totuudenmukaisesti myös näin:
Vaikka maailman, euroopan, valtakunnan ja kaupunkien taloustilanne on surkeassa jamassa pystyy Jyväskylä tarjoamaan palveluja kaikille. Pienet lapset pääsevät tarvittaessa hoitoon joko kunnalliseen tai yksityiseen hoitopaikkaan. Koululaisten perusopetusta järjestetään valtakunnallista keskiarvoa pienemmisstä opetusryhmissä eikä tuntikehystä leikata. Kouluinvestoinnit ja sairaiden rakennusten peruskorjaukset etenevät kaupungissa suunnitellusti, vaikka aivan kaikkia rakennusinvestointeja ei voidakaan toteuttaa aiemmin pohditun aikataulun mukaan. Nuorten taidetyöpajan toiminta vakinaistetaan ja urheiluseurojen avustuksia maksetaan jatkossakin. Taloustilanne ei anna mahdollisuutta säilyttää kaikkia kirjastorakennuksia, mutta kirjastoautojen uudella reitityksellä varmistetaan kirjastopalvelun saatavuus. Nykymuotoisia terveyskeskuksia joudutaan lakkauttamaan, mutta palvelujen saatavuus haja-asutusalueilla varmistetaan terveydenhuollon monipalvelupisteillä. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen mukaan vanhusten ja vammaisten kasvavaan palvelutarpeeseen vastataan palvelusetelimäärärahan lisäyksellä. Myös omaishoidon tuki säilyy vuoden 2013 tasolla. Rakennemuutokset mahdollistavat palvelujen säilymisen kaikkien kaupunkilaisten ulottuvilla, vaikka kenties hieman totuttua kauempana.

Kokoomuksen valtuustoryhmä on hyvin tietoinen siitä, että kaupunginjohtajan talousarvioesitys ei ilosanomaksi muutu vaikka asioita tarkastelisi aurinkoisemmaltakin puolelta. On silti hyvä pitää mielessä, että mielikuvalla kurjuuden maksimoinnista ei saavuteta mitään hyvää, mutta positiivinen asenne auttaa jokaista tekemään osansa. Kokoomuksen valtuustoryhmä haastaakin kaikki valtuustoryhmät taloustalkoiden lisäksi asennemuutostalkoisiin.


Valtuustoryhmän puheenvuoron piti Katja Isomöttönen, joka toimii valtuustoryhmän varapuheenjohtajana, lukioliikelaitoksen puheenjohtajana sekä sivistyslautakunnan varapuheenjohtajana.

torstai 15. elokuuta 2013

Nuorille tulee taata vaikutusmahdollisuudet

Ministeri Lauri Tarasti kirjoitti (HS Mielipide 13.8.) äänestysikärajan laskemisesta. Hänen mukaansa on puoluesihteerien tehtävä pohtia, lisääkö kuntavaalien äänestysikärajan laskeminen 16- ja 17-vuotiaiden nuorten yhteiskunnallista aktiivisuutta. Oikeasti tämä on nuorten tehtävä.

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä väläytteli kunnallisvaalien äänestysikärajan laskemisen lisäksi myös mahdollisuutta vahvistaa jo olemassa olevien nuorisovaltuustojen asemaa sekä vakiinnuttaa toimintamallit kaikkiin Suomen kuntiin uuden kuntalain myötä. Tämä on oikea edistysaskel nuorten yhteiskunnallisen aktiivisuuden lisäämiseksi.

Tätä nykyä noin 70 prosentissa Suomen kunnista toimii nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä, mutta näiden toimintatavat eroavat toisistaan merkittävästi. Toisissa kunnissa nuorille on myönnetty lautakuntaedustukset, ja heidän mahdollisuutensa vaikuttaa on turvattu, kun taas toisissa kunnissa nuorisovaltuustoa käytetään vain kumileimasimena, jotta voidaan sanoa nuorisolain kuulemisvelvoitteen toteutuneen.

Jos haluamme lisätä nuorten kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin, heille tulee tarjota mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. Nuorisovaltuustot ovat tehokkaita ja konkreettisia vaikuttamiskanavia. Niiden kautta nuorilla on mahdollisuus tutustua poliittiseen päätöksentekoon, kehittää omia verkostojaan sekä vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin. Tähän suuntaan tulisi koko Suomen kulkea.

Kuntalain uudistuksessa tulee vahvistaa ja vakiinnuttaa nuorisovaltuustojen asema. Kuntien liiallista harkintavaltaa nuorten kuulemisvelvoitteen toteutuksessa tulee yhtenäistää, ja nuorille koko maassa tulee turvata kuulemisen ja vaikutusmahdollisuuksien vähimmäisedellytykset.

Nykypäivän nuoret ovat valveutuneita ja tietoisia ympäröivästä yhteiskunnasta. Meidät nuoret pitää saada aktiivisesti mukaan sen kehittämiseen. Se onnistuu lisäämällä aitoa, toiminnallista osallisuutta.

Santeri Lohi

Kirjoittaja on Jyväskylän sivistyslautakunnan jäsen.

perjantai 12. heinäkuuta 2013

Kataisen hallituksen tekoja

Kuuden puolueen hallitusta on kritisoitu paljon. Hallituspuolueita ei toden totta ideologia yhdistä, niinpä helppoa onkin sortua syytöksiin hallituksen saamattomuudesta ja eripuraisuudesta. Vaikka hallitusta ei  poliittinen ideologia yhdistäkään, yhdistää sitä pragmatismi - isänmaa vaatii tekoja. Tässä muistin virkistykseksi hallituksen tekoja tähän mennessä:

Pääministeri Kataisen hallitus on korottanut sosiaaliturvan vähimmäisetuuksia. Esimerkiksi toimeentulotuen perusosaa ja yksinhuoltajien toimeentulotukea on korotettu, sekä asumistukea parannettu. Työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea on korotettu 100 eurolla kuussa. Puolison tulot eivät enää vaikuta työmarkkinatukeen ja opintotuki on päätetty sitoa indeksiin.

Nuorille on säädetty yhteiskuntatakuu, johon sisältyy koulutustakuu, työllistymistä edistäviä toimia sekä etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa. Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle etsitään nuorisotakuun kautta joko työ-, harjoittelu-, opiskelu- tai kuntoutuspaikka.

Myös osatyökykyisten työllistymismahdollisuuksia on parannettu erityisellä osatyökykyisten työllistymispaketilla. Osatyökykyiselle nimetään esimerkiksi henkilökohtainen työkykykoordinaattori työnantajan tai TE-toimiston kautta.

Hallitus on myös säätänyt vanhuspalvelulain, joka parantaa ikäihmisten saaman hoivan laatua. Myös työn ja perheen yhteensovittamiseen on tuotu helpotusta. Hallitus on päättänyt pienten lasten vanhempien joustavasta hoitorahasta ja tuntiperusteisesta päivähoitomaksusta.

Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi Kataisen hallitus on laskenut yritysveroa yhteensä kuudella prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin. Osinkoverotukseen tehtiin iso, kasvuun kannustava rakenneremontti ja otettiin askel kohti Viron veromallia - verotuksen painopistettä siirrettiin yrityksen tuloksen verotuksesta ulos jaetun voiton verottamiseen. Hallitus on päättänyt myös energiaintensiivisen teollisuuden energiaveroleikkurista sekä toimenpidekokonaisuudesta rikkidirektiivin kustannusten kompensoimiseksi. Muun muassa LNG-infrastruktuuriin ohjataan runsaan 100 miljoonan euron panostukset. Meriteollisuuden työpaikkojen pelastamiseksi hallitus on päättänyt merkittävistä laivanrakennuksen innovaatiotuista ja klusterin yritysten kansainvälistymisavustuksesta.

Palvelualojen yrittäjyyttä hallitus tukee mm. korotetulla kotitalousvähennyksellä, joka houkuttelee myös kotitalouksia työllistämään. Hallitus on myös päättänyt väliaikaisista uutta kasvua luovista tukitoimenpiteistä yrityksille, joihin kuuluvat mm. t&k -verovähennys, bisnesenkelivähennys ja teollisuuden kaksinkertaiset poistot. Pääomasijoitusmarkkinoiden vahvistamiseksi ja pk-yritysten kasvun tukemiseksi on aloitettu mittava miljardiluokan kasvurahoitusohjelma. Viennin ja kansainvälistymisen edistämiseen on perustettu puolestaan kokonaan uusi konsepti - Team Finland -verkosto, joka edistää mm. Suomeen suuntautuvia investointeja.

Hallitus on myös edistänyt luonnonvarojen kestävää käyttöä ja materiaalitehokkuutta. Kaivosalan ympäristöystävällisen teknologian kehittämiseen on panostettu Tekesin ohjelmassa. Valtio pääomittaa Teollisuussijoituksen kautta kaivosklusterin investointeja ja kansainvälistymistä 30 miljoonan euron edestä vuosittain. Hallituksen metsäalan ohjelmalla on edistetty puurakentamisen kasvua kerrostalorakentamisessa. Lähi- ja luomuruokaohjelmalla puolestaan edistetään suomalaisen puhtaan ruoan kysyntää.

Kataisen hallitus on sopeuttanut valtion taloutta erittäin määrätietoisesti, jotta julkisen talouden hoito säilyisi Suomessa uskottavalla pohjalla. Taloutta on sopeutettu yhteensä noin 5,5 miljardin euron edestä. Tämä on edellyttänyt hallitukselta erittäin kovaa päätöksentekokykyä ja myös halua saattaa valtiontalous terveemmälle pohjalle. Suomi onkin ainut euromaa, jolla on vahvin mahdollinen AAA-luottoluokitus vakain näkymin. Tämä on tärkeää, jotta suomalaiset kotitaloudet, yritykset ja rahoituslaitokset saavat jatkossakin edullista lainarahaa markkinoilta.

Hallituksen suurin puristus julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi ja hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi ovat kuitenkin Kataisen hallituksen käynnistämät suuret rakenteelliset uudistukset. Puolustusvoimien rakenneuudistus on jo käynnissä ja kuntarakenneuudistus etenee. Kuntarakennelaki hyväksyttiin eduskunnassa kesäkuussa ja eri puolella Suomea kunnat aloittelevat nyt kuntajakoselvityksiä naapurikuntiensa kanssa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistus sai myös keskeiset suuntaviivansa ja yksityiskohtainen lain valmistelu on paraikaa käynnissä STM:ssä. Uudistuksia tehdään siksi, että myös jatkossa suomalaisille voitaisiin turvata laadukkaat hyvinvointipalvelut asuinpaikasta riippumatta.

Ei voida siis todellakaan sanoa, että hallitus olisi puoliväliinsä saakka seisonut tumput suorana. Aikaan on saatu paljon toinen toistaan tärkeämpiä päätöksiä ja uudistuksia. Ja hallituksella on edelleen lähes kaksi vuotta aikaa jatkaa työskentelyään. Yhä uusia päätöksiä tarvitaan, jotka parantavat Suomen kilpailukykyä ja luovat Suomeen uutta työtä ja tuovat työpaikkoja.

Kuuden puolueen hallitus ei ehkä ole päätöksentekoprosesseillaan kerännyt kaikkia mahdollisia tyylipisteitä, mutta tekemättömyydestä hallitusta ei voi syyttää.


Mariliina Kurkinen
mariliina.kurkinen@eduskunta.fi

Kirjoittaja on hallinto- ja kuntaministerin avustaja eduskunnassa, Kokoomuksen Jyväskylän kunnallisjärjestön vpj, Keski-Suomen Kokoomuksen piirihallituksen jäsen, sekä Jyväskylän Kansallisseuran vpj.

tiistai 11. kesäkuuta 2013

Syöksykierteenkin pystyy oikaisemaan

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro valtuuston kokouksessa 10.6.2013, aiheena tarkastuslautakunnan arviointikertomus.

Herra valtuuston puheenjohtaja arvoisat valtuutetut

Kiitän edellisen valtuustokauden tarkastuslautakuntaa ahkerasta ja arvokkaasta työstä. 40 arviointikäyntiä vuodessa oman työn ohessa on vaikuttava määrä. Arviointikertomuksessa on merkittäviä havaintoja ja se antaa tärkeätä osviittaa nykyisen valtuuston toiminnalle.

Tärkein asia kertomuksessa on tietenkin talouden tilanne, lainaus: "Tarkastuslautakunta esittää vakavan huolensa kaupungin ja koko kaupunkikonsernin talouden kehityksestä ja nykytilasta."

Eikä syyttä. Talous on tasapainossa silloin, kun vuosikate on vähintään poistojen suuruinen. Jyväskylän poistot ja arvonalentumiset olivat viime vuonna 52,5 miljoonaa euroa ja vuosikate kattoi niistä vain 12,1 %. Siis vain reilu 12 %. Edellisenä vuonna sentään vielä 37,7 %. Periaatteessa sata prosenttiakin on liian vähän, koska rakentamisen hinnat nousevat jatkuvasti. Hyvät valtuutetut, tämä on erittäin huolestuttavaa. Edellisellä valtuustokaudella asiaa yritettiin hoitaa jatkuvilla verojen korotuksilla ja lainan varaan rakennettiin, mutta kulurakenteeseen ei uskallettu puuttua. Tämä ei kuulkaa kerta kaikkiaan voi jatkua enää näin.
Otan pari esimerkkiä. Sote-menojen ja henkilöstön kasvun. Edellisen valtuustokauden sosiaali- ja terveyspalvelujen nettomenot olivat vuonna 2009 kaupunginjohtajan talousarvioesitystä 12 miljoonaa euroa suuremmat, vuonna 2010 8 miljoonaa euroa, vuonna 2011 21 miljoonaa ja viime vuonna toteuma oli kaupunginjohtajan esityksestä 23 miljoonaa euroa suurempi. Siis kaupungin johto kyllä yritti tasapainottaa taloutta, mutta toimeenpano ja valtuuston päätökset olivat aivan jotain muuta.

Olemme vaarassa ajautua kriisikuntien häpeäpaaluun.

Tarkasteltaessa kaupungin henkilöstömäärän vertailukelpoista kehitystä vuosien 2009-2012 aikana, organisaatiomuutokset eliminoituna, kasvu oli 337 henkilöä. Tosin tästä luvusta 227 johtui määräaikaisissa palvelussuhteissa olevien vakinaistamisista. Kasvu on siis ollut jatkuvaa, kuntaliitoksista huolimatta.
Henkilöstökulut ovat 45 % kaikista kaupungin kuluista. Jos kuluvalla valtuustokaudella kaupungin toimintakulujen keskimääräinen vuotuinen kasvu pystytään pitämään 1,9 % tasossa, mikä on tulevien vuosien tavoite, niin silloin kaupungin talous on tasapainossa vuonna 2016. Kahtena edellisenä vuonnahan kasvu oli 5,4 ja 5 %. Pienenä kuriositeettina. Jos syksyn palkkaneuvotteluissa yleiskorotus olisi 1,5 %, niin pelkästään jo se kerrannaisvaikutuksineen söisi yli puolet toimintakulujen kasvutavoitteesta.

Se mikä on hienoa henkilöstörintamalla, on se että sairauslomien määrä ja sijaiskustannukset kääntyivät selvään laskuun ja työhyvinvointi on parantunut. Hieno homma, nyt on syytä benchmarkata ja hyödyntää toisten hyviä käytänteitä vastuualueiden kesken.

Paljon oli muitakin hyviä asioita, muutaman mainitakseni; palvelusetelien käyttöönoton toimivuus, varhaiskasvatuspalvelujen määrätietoinen kehittäminen, nuorisovaltuuston toiminta ja hyvin hoidettu museokasvatus.
Kaupunginvaltuuston asettamat strategiset kehittämishankkeet vuodelle 2012 toteutuivat hyvin, yhtä lukuun ottamatta kaikki. Palvelulinjausten valmistelu ei toteutunut. Se on suuri harmi. Nyt meillä olisi valmiina linjaukset palvelujen tuottamistavoista, kustannusvaikutuksista, henkilöstövoimavarojen käytöstä jne. No ne täytyy nyt meidän tehdä yhteistyössä.

On hyvä että vertaamme toimintaamme, talouttamme ja tunnuslukujamme muiden kaupunkien vastaaviin. Puhutaan yleensä, että on hyvä olla verrokkikaupunkien keskitasossa, keskellä näitä kymmentä. On väärin mitoittaa näin. Väärin koska tulomme ovat keskimääräistä pienemmät johtuen elinkeinorakenteestamme. Olemme kasvattajaseura, veronmaksukykymme on verrokkikaupunkeja pienemmät. On hyvä, että vertaillaan, mutta tunnuslukuja pitää osata tulkita oikein.

Tarkastuslautakunnan esitys arviointikertomuksen valmisteluaikataulun aikaistamisesta on mielestäni varsin perusteltu ja ryhmämme kannattaa sitä. Kyllä kertomus pitää jatkossa olla loppuun käsitelty jo keväällä. Näin mahdollistetaan sen huomioiminen seuraavan vuoden toiminnan ja talouden suunnittelussa. Uutena valtuutettuna hieman ihmettelin kun arviointikertomuksessa oli neljä kysymystä, joihin pyydetään syksyllä vastausta valtuustossa. Mielestäni kysymykset olisi pitänyt kyllä jo kysyä, niitähän varten oli vuosi aikaa. Valmis kertomus nopeuttaisi jatkotyöstöä.

Hyvät valtuutetut. Meillä on viimeinen hetki osoittaa rohkeutta katsomalla totuutta suoraan silmiin ja tunnustaa kaupunkimme tila isossa kuvassa. Syöksykierteenkin pystyy oikaisemaan, tiedän sen.

On aika unohtaa nurkkakuntainen ja itsekäs pikkupolitikointi. Nyt vaaditaan vastuullista johtajuutta ja tarvittaessa uskallusta päättää asioista tarvittaessa jopa toisin, kuin mitä ehkä ennen vaaleja lupasimme. Nyt tarvitaan hyvää johtamista, linjakkuutta ja selkärankaisuutta, esimiesten tukemista toimissaan, kautta koko kaupunkiorganisaation. Tätä peräänkuulutti myös tarkastuslautakunta.

Tämä tauti ei tuskitta parane. Poikittaista mailaa tulee maalin edessä, se pitää vain sietää.

Kipeistä asioista päättäminen on vastuun kantoa ja vastuuta kantamaan on meidät tänne valittu. Nyt olisi poliittisesti sitova valtuustosopimus tarpeen. Yhdessä tämä homma voidaan hoitaa kunniakkaasti maaliin, niin että tulevilla sukupolvillamme olisi hyvä kaupunki elää ja mahdollisuus rakentaa parempaa yhteiskuntaa.

Arvoisat kolleegat. Kohta pääsemme kesälaitumille. Sen piristeeksi lausun teille toista virallista kieltämme sisältävän kesäisen käännöksen.

Tomas Ledin. Sommaren är Kort. Eli, Son Marin kortti, tuumas Ledin.


Juha Suonperä
Kokoomuksen valtuustoryhmän varapuheenjohtaja

sunnuntai 9. kesäkuuta 2013

Eroon NIMBYilystä

Valtuustokauden ensimmäinen vuosi alkaa olla puolivälissään. Kaupunkirakennelautakunnassakin on haettu yhteisiä toimintatapoja ja käsitelty muutaman kuukauden sisällä merkittäviä kaavoja. Keskusta-alueen kaavoista Jyvälä ja Hämeenkatu ovat kiinnostaneet kaupunkilaisia kovasti. Jyväskylän kaupunkikuvan ykköskohde, Kankaan alue, on kerännyt eniten kannanottoja ja näkökulmia kaupunkilaisilta. Kankaan alueen suunnittelu onkin oiva esimerkki onnistuneesta asukkaiden osallistamisesta. Jokaisen kaavan kohdalla ei kuitenkaan ole resursseja toimia samoin. Tällöin väärien päätösten riski kasvaa.

Not In My Back Yard ("ei minun takapihalleni")-ajattelu lienee meille kaikille tuttu. Esimerkiksi lentokentän rakentamista pidetään tärkeänä kaupungin elinkeinopolitiikalle, mutta kukaan ei halua sitä takapihalleen. "Nimbyilyn" ja kaupunkisuunnittelun välillä tulisi löytää tasapaino jo kaavan varhaisessa vaiheessa. Vuonna 2000 uudistunut maankäyttö- ja rakennuslaki painottaa varhaista tiedottamista, osallisten kuulemista ja mahdollisuutta osallistua kaavan suunnitteluun. Reilun vuosikymmenen aikana hallinto-oikeuteen tehtyjen kaavavalitusten määrä on laskenut roimasti. Lakimuutos on toiminut toivotulla tavalla, mutta miten kuulluksi tulemisen tunnetta ja kokemusta voitaisiin lisätä? Pelkkä tekninen, lakipykälät täyttävä menettely ei aina anna asukkaille kokemusta aidoista vaikutusmahdollisuuksista.

Lautakunnassa päätettävistä asioista reilu valtaosa hyväksytään virkamiesten esitysten mukaisesti. Kaavamuutoksiin tartutaan tiukemmin silloin, kun kansalaisilta on saatu yhteydenottoja. Mitä varhaisemmassa vaiheessa kansalaiset ovat suoraan yhteydessä lautakunnan jäseniin, sen varmemmin kaavaan voidaan vaikuttaa. Toisinaan mediassa on esitetty näkemyksiä, että kansalaisten tulisi saada osallistua kaavan suunnitteluun jo arkkitehtikilpailun käynnistyessä tai saada jopa valita arkkitehtitoimisto, joka kaavan suunnittelisi. Epäilen näin pitkälle viedyn kuulemisen ja osallistamisen toimivuutta. Kaavoituksen suuret linjat kuuluvat edelleen julkiselle vallalle. Sen sijaan Jyväskylässäkin käytännöksi muodostuneet kansalaisraadit ovat arvokas tapa saada etukäteen tietoa kansalaisilta, kun uusien alueiden suunnittelua käynnistellään.

Kuntapolitiikka ammattimaistuu. Myös kaupunkilaisten odotukset ovat korkealla, sillä luottamushenkilöiden odotetaan käyttävän aikaansa asioiden eteenpäin viemiseen. Nyt, kun uusi kaupunkirakennelautakunta on hiljalleen löytänyt työskentelyrutiininsa, se haluaa aidosti myös vaikuttaa kaupunkikuvan muodostumiseen. Meillä on keskusteleva ja asioihin perehtyvä lautakunta. Koska erehtyminen on inhimillistä, myös väärien päätösten mahdollisuus on aina olemassa. Jotta riskit minimoitaisiin, lautakunnan jäsenet ovat kuluneen kevään aikana vierailleet useissa kaavakohteissa kansalaisten pyynnöstä. Vierailut on koettu molemmin puolin toimivaksi tavaksi löytää kompromisseja. Ollaan jatkossakin yhteyksissä ja aidosti kuulolla.


Marjo Pakka
www.marjopakka.fi

Kirjoittaja on kokoomuksen valtuustoryhmän ja kaupunkirakennelautakunnan jäsen

perjantai 31. toukokuuta 2013

Joukkue on juuri niin hyvä kuin sen heikoin jäsen on

Yhteisöllisyyden käsite on ollut arjessani mukana muutaman kuukauden ajan ja tulee olemaan vielä seuraavatkin kuukaudet, mikäli kandidaatin tutkielmani tätä vauhtia edistyy. Kandini  käsittelee yhteisöllisyyttä ja sen lisäämistä kouluissa, opettajan keinoja lisätä yhteisöllisyyttä, yhteisöllisyyden vaikutusta oppimistuloksiin ja koulussa viihtymiseen. Nuorten syrjäytyminen ja jättilukiot ovat ajankohtaisia aiheita, joilla on suora linkki yhteisöllisyyden kanssa. Oma näkemykseni tutkimuksen varhaisessa vaiheessa on se, että yhteisöllisyydellä ja sen lisäämisellä on suuri yhteys oppilaiden ja opettajien hyvinvoinnille, oppimistuloksiin, koulussa viihtymiseen ja nuorten hyvinvointiin. Yhteisöllisyys ei kuitenkaan liity vain kouluelämään vaan yhteisöllisyys ja sen vaikutukset ovat jokaisen arkipäivää, myös politiikan.

Miten politiikka sitten liittyy yhteisöllisyyteen? Miten voisimme mahdollistaa parempien päätösten syntymisen? Puolueiden kannat tiettyihin asioihin eroavat yleensä melko paljon toisistaan. Päätöksistä ollaan eri mieltä ja iltapäivälehdissä asioita uutisoidaan skandaalinhaluisesti ja asiat esitetään, kuin puolueilla olisi pahempikin sota käynnissä. Mitä jos?? Mitä jos olisikin vain yksi puolue? Tämä puolue koostuisi pienistä tiimeistä, jolla jokaisella olisi oma vastuualueensa, josta kantaisi huolen. Nämä kaikki tiiimit tekisivät yhteistyötä, jotta päätökset olisivat parhaita mahdollisia. Kaikki tuntisivat kuuluvansa tiettyyn yhteisöön, jolloin ilmapiiri yhteisissä kokouksissa olisi positiivinen ja yhteistä tavoitetta kohti pyrkivä. Kun kaikki pyrkivät samaan tavoitteeseen ja edustajat löisivät viisaat päänsä positiivisessa hengessä yhteen, voisi päätöksissä jotain järkeä ollakin. Tällöin ei syntyisi juosten pissittyjä päätöksiä, joita tällä hetkellä syntyy kuin sieniä sateella. Ihmiset äänestäisivät henkilöitä eikä tiettyjä puolueen edustajia. Tämä olisi keino saada Suomen talous paremmalle mallille, päätökset parempaan suuntaan, skandaalit pois lehdistä ja lisäisi yhteisöllisyyttä koko kansaan. Puolueet tällä hetkellä haluavat varmasti kaikki, että asiat olisivat mahdollisimman hyvällä mallilla. Kun rajat puolueiden väliltä pyyhittäisiin ja istutettaisiin järkeviä ihmisiä saman pöydän ääreen tekemään yhdessä hyvää Suomelle, niin jo alkaisi tapahtumaan. Emile Durkheimin määritelmä yhteisyyden tunteen voimasta pitää yhteiskunnat koossa toteutuisi.

Tämä urheilumaailman esimerkki liittyen edelliseen vahvistaa  ja havainnollistaa yhteisöllisyyden voimaa, jossa kaksi joukkuetta kilpailee toisiaan vastaan. Kentällä ollaan nyrkit vastakkain, pukuhuoneessa mietitään, miten saadaan vastustaja kaadettua ja eliminoitua. Kuilu kahden joukkueen välillä on valtava, mutta jos joukkueet yhdistyisivät ja heille annettaisiin yhteinen tavoite, olisivat kaikki kirjaimellisesti yhtä. Vihanpito loppuisi ja tulokset yhdessä kasvaisivat. Tämän varmasti tietää jokainen, joka on joskus johonkin joukkueeseen kuulunut. Tämän tietää myös kolme rautaista keskisuomalaista politiikassa mukana olevaa naista, jotka ovat vapaa-ajallaan häivyttäneet puolueiden rajat ja löytäneet yhteisen sävelen muussa tekemisessä. Yhteinen sävel löytyisi varmasti myös politiikan saralla, jos jokaisen naisen vahvuudet ja näkemykset yhdistettäisiin tavoitteena yhteinen päätös. Toimivan yhteisön vahvuus on erilaiset ihmiset ja avoin ilmapiiri, jossa jokaisen ajatukset ja ideat huomioidaan. Tällöin päätökset on käyty läpi monesta näkökulmasta ja eri kannat huomioitu.

Innostuessani ja päästäessäni ajatukseni lentoon syntyy yleensä hulluja ajatuksia ja ideoita. Aika ajoin jopa kuvittelen olevani luova ja innovatiivinen. Tämä esimerkki kuuluu tietysti hulluihin ajatuksiin, mutta jotain perää siinä on, siihen ainakin uskon. Vedetään kuitenkin hieman takaisin ja ei olla ihan näin kunnianhimoisia ja aleta muuttamaan yhteiskuntarakenteita. Jokainen voi kuitenkin yhteisöllisyyttä omalla panoksellaan edistää omassa arjessaan ja työssään. Tässä muutama vinkki siihen, miten pienillä teoilla ja sanoilla, voit saada hyvää aikaan koko porukassa.

-    Kannusta kaveria positiivin sanoin.
-    Välitä, ole kiinnostunut kaverista
-    Luokaa ja kehittäkää kaveriporukan, työporukan tai harrastusporukan yhteisiä juttuja tai tapoja
-    Ongelmaan tarttuva minäviesti
-    Yhteinen tavoite tai päämäärä
-    Avoimuus ja rehellisyys porukan kesken


Jonna Temonen

Kirjoittaja on kulttuuri- ja liikuntalautakunnan henkilökohtainen varajäsen.

maanantai 20. toukokuuta 2013

Politiikkaa tehdään yhdessä

Päiväkohtaisen politiikan seurannan perusteella saa yleensä aika karmean kuvan kähmimisestä,  oman edun ajamisesta, satunnaisista oivalluksista. Tai yleensä, että koko ajan menee pieleen. Mediapintainen julkisuuspolitiikka ei kerro kuitenkaan lainkaan siitä, mitä eri tasoilla toteutettavassa politiikassa tehdään.

Politiikka on yhteistyötä. Suunnat ja mielipiteet mudostuvat ryhmissä. Joskus   idea tulee yksilöltä ehkä useimmiten kuitenkin yksilöiltä ryhmässä aivan kuten jääkiekkopelissä se arvostettu  ja toivottu maali.

Maaliin politiikassa pääsee taatusti ryhmä:kunnallisjärjestö, eduskunta tai hallituskoalitio. Kiekon ilmaveivaa joku ministeri, joka edustaa jotain ryhmää/puoluetta. Kunnallispolitiikassa jonkin kunnallisjärjestön edustaja, joka veivaa kiekon maaliin tehtyään strategian kunnallisjärjestönsä kanssa.

Uusi valittu valtuuston jäsen on 'turvassa' ryhmässään. Hän tuo ryhmään oivalluksensa ja  myönteisellä sakinhivutuksella ideoista kehittyy niitä maaleja. Mitä ykistuumaisempi ryhmä on, sitä paremmin se voi vaikuttaa ja sitä parempi kumppani se on muille ryhmille.

On turha kuvitella, että politiikassa jymyjuttuja voisi tehdä yksin.  Monelle uudelle valtuuston jäsenelle, joka on tullut valituksi vaikkapa kaupunginvaltuustoon aivan muilla avuilla kuin politiikan tuntemuksella, ryhmätyön esilletuominen onkin  politiikan aapiskukon ensimmäinen lehti. Vaalikampanjassa tosin kavereihin pääsee jo tutustumaan.

Kunnioitus toista ryhmää ja toisen ryhmän jäseniä kohtaan on politiikan aapiskukon toinen sivu. Et voi koskaan tietää, minkä ryhmän ja henkilön kanssa tulet olemaan huomenna yhteistyössä.  Niinpä kannattaa käyttäytyä niin, ettei se, minkä taakseen jättää tulekin kohta vastaan hirmuisena mörkönä.

Lopuksi:  Mitkä olisivat Jyväskylän kaupungin tulevaisuuden kannalta järeät kantavat ideat? Me ihmiset tarvitsemme  elämisen perustarpeiden tyydyttämistä:ruokaa, vaatteita, taloja,kouluja. Nykyään tarvitaan myös hienosäätöistä  ja monipuolista tiedonvälitystä ja siihen välineitä. Ympärillämme oleva luonto, mistä kaikki lopulta tulee, tarvitsee viljelyä, hoitamista, puhdistamista,  taloudellisuutta ja säästämistä. Lopulta tarvitsemme sivistystä guggenheimeista kortteliadhoc-ruokalaan.


Arja Sahlberg

YTT Arja Sahlberg työskentelee yhteiskunnallisten aineiden opettajana ja linjanjohtajana. Hän on tarkastuslautakunnan jäsen.

maanantai 22. huhtikuuta 2013

Mitä Wivi tuumaisi Hämeenkadun kaavasta?

Vanhat maisemavalokuvat ovat kiehtovia. Ne välittävät eläviä tarinoita, mutta kertovat myös menneiden sukupolvien intohimoista. Vuonna 1910 otetussa valokuvassa Wivi Lönn seisoo tulevan talonsa puutarhatontilla, joka sijaitsee Hämeenkadun ja Vapaudenkadun risteyksessä. Matkaa tontin etelälaidalta Jyväsjärven uimalaitokselle on arviolta 100 metriä. Nykyisin tuon idyllin halkoo Rantaväylä ja Jyväsjärven ranta on täyttynyt Mattilanniemeksi.

Intohimo ajaa ihmistä eteenpäin. Niin myös kaupunkirakentamisessa. Asuntomessujen brändi kuvastaa aikamme kaupunkiasumista parhaimmillaan. Äijälänrantaan suunnitellaan kaupungin valoja ja vehreitä puutarhoja. Ympyrä näyttää sulkeutuvan vuosisadan takaa. Kun Yrjö Blomstedt 1894 halusi Jyväskylään kansainväliseen tyylin suunnitellun väljän ruutukaavan, Vanhan Älylän idea sai alkunsa. Blomstedt suosi huviloita ja tilavia puutarhoja, joissa hirrestä rakennetut huvilat edustaisivat eurooppalaisia ihanteita. Usea alueen talo syntyi Wivi Lönnin kynästä vuosina 1911-1918.

Nyt vuosisata myöhemmin Wiviä tarvittaisiin jälleen piirustuskynän varteen. Lönnin kotitalon vastapäätä suunnitellaan asuin – ja toimistorakennuskorttelia. Hämeenkaduksi kutsuttu asemakaava sai täystyrmäyksen jyväskyläläisiltä vuoden 2012 alussa. Arkkitehtuurikilpailun tuloksena Hämeenkadun varteen suunniteltiin korkeita, tiiviisti rakennettuja kerrostaloja, jotka olisivat estäneet näkyvyyden korkealta mäeltä Jyväsjärvelle. Lönnin kotitaloa vastapäätä kaavailtiin ns. apilataloa, johon olisi sijoitettu toimistotiloja. Alkuperäinen suunnitelma löi kasvoihin Wivi Lönnin perintöä. Olisiko Aallolle tehty samoin?

Jyväskyläläisten historiantaju ja tahto tehosivat. Kaava on ollut uudelleen valmisteltavana vuoden ajan. Se tulee lautakunnan käsittelyyn toukokuun aikana. Apilatalo jää pois ja kerrostalot madaltuvat. Myös asuinneliöitä on vähennetty, jolloin vehreille piha-alueille jää enemmän tilaa. Rakennusten yleisilme tulee olemaan moderni, mutta julkisivumateriaaleissa on mahdollisuus kunnioittaa vanhaa. Puu palaa hiljalleen rakennuksiin.

Kun kaupunkirakennelautakunta viime kokouksessaan kävi läpi vuoden 2012 toimintakertomustaan, jouduimme toteamaan, että laadullisissa tavoitteissa emme saavuttaneet kaikkea tavoittelemaamme. Näkyvin puute oli hitaasti käynnistynyt puurakentaminen. Valtuuston hyväksymä Puukuokka-hanke Kuokkalassa on näkyvin avaus puuarkkitehtuurin suuntaan. Myös Hämeenkadun kerrostaloissa olisi mahdollisuus edistää puurakentamista ja puubrändin luomista. Puuverhous kunnioittaisi myös Vanhan Älylän puutalojen perintöä.

Ihmiset valitsevat asuinkaupungin yhä useammin viihtyisyyden perusteella. Betonikerrostalot saavat hiljalleen väistyä modernien puutalojen tieltä. Ruotsissa jo 20% kerrostaloista on puusta rakennettuja. Suomen tavoite on olla samoissa lukemissa vuonna 2020. Kysymys on puuteollisuuden vauhdittamisesta, mutta myös kaupunki-identiteetistä. Kaupunki tarvitsee omaleimaisuutta ja kykyä erottautua muista ulkoisella vetovoimallaan. Vetovoimaa ja houkuttelevuutta kasvattavat myös kansalaisten osallistumisen mahdollisuudet. Hämeenkatu on oiva esimerkki uudesta kaupunkikulttuurista. Tuleva luonnosesitys kuulostaisi olevan toimiva kompromissi kansalaisten toiveiden ja arvojen, elinkeinoelämän ja uudenlaisen arkkitehtuurin välillä. Odotellaan uusia luonnoksia positiivisin mielin.


Marjo Tossavainen

Kirjoittaja on Kokoomuksen varavaltwww.marjotossavainen.fi uutettu ja kaupunkirakennelautakunnan jäsen.

lauantai 6. huhtikuuta 2013

Hyvinvointivaltio arvioitava uudelleen

Hyvinvointivaltio on syntynyt työn ja hyvinvoinnin tasapainosta, jossa jokainen sitoutuu tekemään töitä puolet elämästä ja puolet elämästä saa olla saavana osapuolena, todetaan Pekka Himasen kohua herättäneessä Sinisessä kirjassa.

Eliniän pidentyessä suhde työn ja työelämän ulkopuolisesta ajasta ei ole enää tasapainossa, kun käytännössä työelämän ulkopuolella ollaan jo 50 vuotta. Hyvinvointivaltion rahoitus ei riitä ja siksi sitä tulee arvioida ja rakentaa osin uudelleen.

Ratkaisuiksi on ehdotettu työllisyysasteen nostamista sekä nuorten nopeampaa siirtymistä koulun jälkeen jatko-opiskeluun ja opiskelusta työelämään. Työuran pituuteen vaikuttaa merkittävästi työhyvinvointi ja hyvä mielenterveys, joihin voidaan vaikuttaa johtamisella ja yhteisöllisyydellä. Mielenterveysongelmia on useilla nuorilla, siksi kouluissa on panostettava psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseen ja nopeaan hoitoon pääsyyn.

Elämme informaatioajan hyvinvointiyhteiskunnassa, jossa tuottavuutta saataisiin johtamis- ja toimintakulttuurin uudistamisella. Kaupungin tuottavuutta voitaisiin lisätä ITC-järjestelmien parantamisella ja henkilöstön osaamisen kehittämisellä. Tavoitteena tulisi olla innovatiivisuutta tukeva johtamis- ja työkulttuuri, jossa ihmiset voivat hyvin.

Kymmenen miljardin talousvajeen korjaamiseksi on ehdotettu, että lisätään yksi vuosi työuriin, yhden prosentin nousua työllisyysasteeseen, hyvinvointipalvelujen tuottavuuden lisäystä 0,25 prosentilla ja 20 prosentin vähennystä työpahoinvointiin sekä 20 prosentin vähennystä mielenterveysongelmien vuoksi varhennetulle eläkkeelle jäännissä. Nämä tavoitteet edellyttävät laajaa yhteistyötä kaikkialla yhteiskunnassa.

Kestävän kehityksen päämääränä on arvokas elämä, johon sisältyy luovuuden, välittämisen ja elämän kunnioittamisen kulttuuri. Korkein hyvinvoinnin tila on saavutettu kun ihminen kokee olevansa onnellinen. Afrikassa elämän tarkoitus on tulla onnelliseksi. Me hyvinvointivaltiossa voisimme oppia yhteisöllisyydestä ja elämästä afrikkalaisilta.

Miten nämä hienot tavoitteet toteutettaisiin käytännössä Jyväskylässä? Yhteen hiileen puhaltamalla, jatkuvan käyttömenojen ja velan kasvun hillitsemisellä, yhteisöllisyydellä, hyvällä johtamisella, henkilöstön osaamisen kehittämisellä, hyvin toimivalla ITC-järjestelmillä, jotka tuottaisivat arvokasta informaatiota, uudenlaisella toimintakulttuurilla, joka tukee innovaatioita ja yritteliäisyyttä, työhyvinvointiin ja palkitsemiseen panostamista sekä arvioivaa otetta työssä ja politiikassa. Näistä voisi tulla hyvä kakku, niin kuin lasten lorussa sanotaan.
    

Merja Hautakangas
varavaltuutettu
Kaupunkirakennelautakunnan jäsen

tiistai 2. huhtikuuta 2013

Etelä-Eurooppa- uhka vai mahdollisuus?

Jo yli viiden vuoden ajan on puhuttu Etelä-Euroopan talousvaikeuksista ja kuinka rikkaiden maiden, kuten Suomen tulisi pelastaa ne. Euroopan rikkaiden ja köyhien maiden välille on syntynyt eripuraa. Köyhiä maita vaaditaan säästämään kuihtumiseen asti, ja rikkaat maat taas kysyvät, kuinka pitkälle tässä yhteisessä vastuunkannossa täytyy mennä? Eripura synnyttää vihapuheita ja pelkoa. Pelko on taas tehokas tapa hallita ja saavuttaa sillä suosiota.

Asioilla on myös myönteiset puolet

Saksalainen professori Claus Leggewie näkee Etelä-Euroopan maat mahdollisuutena, ja muistuttaa, että kolmasosa koko maailman kauppamerenkäynnistä keskittyy juuri Välimeren satamiin. Neljäsosa maailman öljy- ja polttoainekaupasta kulkee Välimeren kautta. Etelä-Euroopan maat toimivat puskurina ja estävät Pohjois-Afrikasta tulevan ääri-islamismin ja laittomat siirtolaisaallot. Lisäksi Etelä-Eurooppa on yhteinen olohuoneemme, jonka lämpöön ja tunnelmaan haluamme mennä rentoutumaan.

Professori Leggewien mukaan Etelä-Euroopan maat voisivat kehittyä turismista esimerkiksi energian tuotantoon, kun Pohjois-Afrikan laajat uusiutuvan energian lähteet (aurinko ja tuuli) siirrettäisiin läntisen Euroopan energiavarantoihin. Lisäksi rikas keski- ja Pohjois-Eurooppa tarvitsee siirtotyöläisiä myös väestönsä vanhenemisen takia, mutta nykyiset maahanmuuttolait ja siirtolaisten kohtelu sekä populismipolitiikasta tulleet vihapuheet eivät kuitenkaan edistä työperäistä maahanmuuttoa.

Rauhaa ja yhteistä tulevaisuutta

Asiantuntijoiden mukaan Etelä-Eurooppa on niin iso markkina-alue muulle Euroopalle, että ne ovat riippuvaisia toinen toisistaan, minkä vuoksi niiden välinen yhteistyö ei tule loppumaan. Lisäksi saamme kiittää Etelä-Euroopan maita siitä, että niiden synnyttämät talouskriisit ovat herättäneet EU-päättäjät ja uudet linjaukset on ehditty tekemään ennen isompia törmäyksiä.

Emme saa unohtaa kriisissä olevien maiden hyviä puolia ja niiden auttamisesta seuraavia positiivisia, pitkäkestoisia vaikutuksia. Vastakkainasettelulla ja syyttelyllä synnytämme Euroopan maiden välille vihapuheita ja riitoja, mutta vuorovaikuttamisella sekä toisten vahvuuksien löytämisellä rakennamme yhteistä tulevaisuutta rauhaa rakentavassa ilmapiirissä.


Timo Kivinen

Kirjoittaja on tarkastuslautakunnan henkilökohtainen varajäsen, yrittäjä ja perheenisä Jyväskylästä.

maanantai 18. maaliskuuta 2013

Viisi prosenttia käyttää puolet

Viisi prosenttia käyttää puolet palveluista. Lause jäi mieleeni ja muistiinpanoihini kun puhuttiin sosiaali- ja terveyspalvelujen kuluista ja haasteista kaupunginvaltuuston perehdyttämistilaisuudessa. Siis asukkaista viisi prosenttia käyttää yli puolet sosiaali- ja terveyspalveluistamme. Annetuista ajoista, kuluista, vuodepaikoista ja toimenpiteistä.

Mikä on kehitys jos tämä pahoinvoivien joukko yhä kasvaa? Tai mitä voisi olla toisin jos lukua saataisiin alemmas? Mitä säästöjä tästä seuraisi taloudellisesti ja inhimillisesti ajateltuna? Miten voisimme suunnata vapautuvia resursseja toisaalle; hyvinvointia tukeviin palveluihin, vanhusten kotona pärjäämiseen, valinnanvapauteen ja osallistumiseen, liikuntaan, kulttuuriharrastamiseen, koululaisten pieniin ryhmäkokoihin, varhaiseen tukeen...

Mietin tuota yhtälöä ja tulevaisuutta. Tiedämme pahoinvoinnin kulut yhteiskunnalle, kunnalle ja erityisesti sotebudjetille. Yksi siihen vaikuttava asia on varmasti oma elintapamme:  päihteet ja niiden suurkulutus, kasvava huumeiden käyttäjien ryhmä, liikunnan vähyys, ruokailutottumukset, passiivisuus, vastuunsiirtäminen omasta hyvinvoinnista muille, välinpitämättömyys ympäristöstämme ja yhteisöstämme, itsestämme ja läheisistämme. Yhä kasvavia syitä on työttömyys ja syrjäytyminen joka periytyy valitettavan usein sukupolvelta toiselle.

Syrjäytymisen ehkäisemiseen voidaan tutkimusten mukaan vaikuttaa koulutuksella, osallistumista lisäämällä, harrastamisella ja ennakoivilla toimilla. Työn merkitys hyvinvoinnillemme on kiistaton. Työpaikkojen syntyyn vaikuttaminen on siten yksi keskeisimmistä haasteistamme valtuustossa, hallituksessa ja työryhmissä.

Viisi prosenttia käyttää puolet palveluista. Mihinköhän kaikkiin muihinkin asiayhteyksiin ja aloihin tuo lause pätee? Itselleni nousee mieleen peruskoulu ja sen haasteet; erityisen oppijan erityiset tarpeet, vaativat vanhemmat, yhä lisääntyvät velvoitteet.  Miten opettajan aikaa ja huomiota jää muillekin tärkeille asioille ja kaikille oppijoille? Monilla meillä lienee kokemuksia siitä miten yksi asia tai vaativa henkilö voi täyttää kalenterin ja mielen ja siten viedä tehokkaasta työajasta tai kokouksesta ainakin puolet.

Suomalaisista lapsiperheistä vain osa saa riittävän varhaista tukea. Sama pätee vanhuksiimme. Aina ei kyse ole vaan rahasta. Vaikka olemmekin vääntäneet kotihoidontuesta ja omaishoidontuesta, erityisesti talouden näkökulmasta. Tarkastellessamme toiminnan kehittämistä ja suuntaamista, taloudellisuutta ja tehokkuutta emme toivottavasti unohda riittäviä tukipalveluja, mahdollisuutta saada apua kotiin, viettää vapaapäivä, saada vertaistukea. Mitä paremmin myös työssäkäyvä keski-ikäisten joukkomme voi, sitä paremmin he jaksavat huolehtia omista lapsista ja vanhenevista vanhemmistaan.


Pauliina Holm (kok)

Jyväskylän kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen, taloustoimikunnan jäsen. pauliina.holm@jkl.fi

maanantai 4. maaliskuuta 2013

Ryhmäpuheenvuoro kuntarakennelakiluonnoksesta


Vastaus valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön kuntarakennelakiluonnoksesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja palvelurakennelinjauksista: Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro valtuuston kokouksessa 4.3.2013.

Arvoisat valtuutetut
On hienoa, että pääsemme käsittelemään varmasti merkittävintä asiaa josta nykyinen valtuustomme on tähän mennessä saanut tehdä päätöksiä.  Vaikka valtuustomme on vasta aloittanut työskentelynsä, ei itse käsittelyssä oleva asia suinkaan ole uusi vaan osa pitkää ja johdonmukaista päätösten ketjua.

Esimerkkinä tästä mainittakoon aiempi, Vanhasen I hallituksen vuonna 2005 käynnistämä keskustavetoinen PARAS-hanke, sekä siitä seurannut Jyväskylän kaupungin, maalaiskunnan ja Korpilahden strateginen yhdistyminen silloisen kuntaministerin Mari Kiviniemen asettaman erityisselvitysmiehen johdolla. Tätä työtä Kataisen hallitus on jatkanut kuntarakenteiden uudistamiseksi, luonnollisesti linjakkaammalla tavalla.

Valtakunnan hallitusohjelmassa mainitaan seuraavaa:” Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne.” 

Tähän Kokoomuksen valtuustoryhmän on helppo yhtyä. Mielestämme vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja antaa parhaat mahdollisuudet huolehtia kuntalaisten palveluista tai vaikkapa järkevästä kaavoituksesta. Vahva peruskunta tarjoaa myös parhaat mahdollisuudet toteuttaa ennaltaehkäisevää työtä kuntalaisen eduksi, kun kaikki toiminnot voidaan ajatella yhtenä kokonaisuutena toisiaan tukien.

Merkittäviä paikallisia päätöksiä asiaan liittyen ovat olleet Jyväskylän kaupunkistrategian yksimielinen hyväksyminen 22.3.2010. Strategiasta on luettavissa seuraavaa: ”Jyväskylän kaupunki on edelläkävijä kuntarakenteiden, kuntien yhteistoiminnan ja kaupunkipolitiikan uudistamisessa”. Lisäksi strategiassa todetaan, että ”kaupunki pitää itsellään perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen järjestämisvastuun.” Kaupunginvaltuusto on myös antanut edellisen kannanottonsa kuntarakenneuudistukseen 10.4.2012.

Kokoomuksen valtuustoryhmän mielestä on perusteltua, että nyt käsittelyssä oleva kaupungin lausunto pohjautuu edellä mainittuihin päätöksiin. Kaupunginhallituksen esitys on mielestämme hyvin linjassa aiemman päätöksenteon sekä Suomen hallitusohjelman kanssa.

Arvoisat valtuutetut
Käsittelyssä olevassa kaupungin lausunnossa on joitakin seikkoja, jotka on syytä erikseen mainita. Ensimmäiseksi haluan nostaa esiin kirjauksen kahden vahvan peruskunnan mallista, eli Jyväskylän ja Laukaan. Tämä linjaus on mielestämme perusteltu, sillä keskeisenä kysymyksenä lausunnossa ja mahdollisessa tulevassa erityisselvityksessä on Kuntauudistuksen raportissakin Jyväskylään liitetty tärkeä pohdiskelu:
Keski-Suomen osalta keskeiseksi kysymykseksi nousee myös se, kuinka turvataan Jyväskylän seudun asema valtakunnallisessa kilpailussa ja kuinka suureksi Jyväskylän kaupunkia voitaisiin kasvattaa ilman, että sen elinvoima kärsii.

Toisena nostan esiin kirjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelyistä. Kirjaukset ovat mielestämme kaupungin strategian mukaisia. Tiedostamme Jyväskylän vastuun maakunnan veturina ja olemme valmiit tekemään hyvää yhteistyötä koko maakunnan kanssa eri asioissa, myös sosiaali- ja terveyspalveluissa. Samalla meidän kaupunginvaltuutettujen tulee kuitenkin huolehtia myös jyväskyläläisen veronmaksajan edusta. Emme koe kaupunkilaisten eduksi, että siirtäisimme pois merkittävän määrän päätösvaltaamme tai rajaisimme sitä nykyisenkaltaisilla äänivaltaleikkureilla joita on käytössä esimerkiksi sairaanhoitopiirissä.

Kolmantena haluan huomioida kirjaukset aikatauluista. Kokoomuksen valtuustoryhmä haluaa, että teemme nopeita ja perusteellisia selvityksiä sekä perusteltuja ratkaisuja niiden pohjalta. Mielestämme kaiken tulisi olla osaltamme valmista jo vuonna 2015. Jatkuvat kuntarakennekeskustelut olisi mielestämme syytä hoitaa perusteellisesti ja kerralla pois päiväjärjestyksestä. Jyväskylän ja kaupunkilaisten saamien palveluiden kehittämiseen on voitava jatkossa keskittyä täysipainoisesti ilman jatkuvaa kuntarakennekeskustelua.

Neljänneksi todettakoon, että suhtaudumme positiivisesti uudenlaiseen vapaakuntakokeiluun. Tämä voi olla hyvä mahdollisuus ottaa käyttöön juuri meille sopivia toimintamalleja.

Arvoisat valtuutetut
Poliittisia päättäjiä moititaan usein siitä, että vaalien alla tehdyt lupaukset unohtuvat. Tämän vuoksi haluan palauttaa mieleenne, mitä Jyväskylässä Kokoomuksen vaaliohjelmassa on lukenut viime kunnallisvaaleissa:

” Jyväskylästä elinvoimainen kuntakeskus
Kokoomus pitää kuntarakenneuudistusta Suomessa välttämättömänä ja kannattaa vahvojen peruskuntien mallia. Suhtaudumme kriittisesti ylimääräisiin hallinnollisiin järjestelmiin, missä päätöksenteko viedään kauas kuntalaisista. Jyväskylälle tämä tarkoittaa sitä, että valtuustokaudella kaupunkiin voi liittyä pienempiä kuntia. Kokoomus kannattaa, että osallistumme kaikkiin tarvittaviin ministeriön nimeämiin erityisselvityksiin ja mahdolliset päätökset tehdään niiden pohjalta valtuustokauden aikana. Kokoomus pitää tärkeänä, että yhtään kuntaa ei saa jättää yksin vaan tarvittaessa olemme valmiita kantamaan myös kansallista vastuuta ja huolehtimaan Jyväskylän seudun vetovoimasta. Päätökset kuntarakenteesta tulee toteuttaa kerralla, jotta jatkuva ja vuosikymmeniä kestävä keskustelu saadaan kerralla päätökseen.”

Hyvät valtuutetut, Kokoomuksen valtuustoryhmä kannattaa yksimielisesti kaupunginhallituksen esitystä Jyväskylän kaupungin lausunnoksi ja on valmis tarvittaviin erityisselvityksiin kaikkien selvitysalueen kuntien kanssa. Haluamme edelleenkin olla rakentamassa yhteistä kotiseutuamme sopimalla, ei repimällä.

Kannustetaan yrittäjyyteen - millä?

Vähän väliä saa kuulla juhlapuheita ja kirjoituksia siitä miten yrittäjyyteen kannustetaan ja miten yrittäjyys on nyt in. Kyllä. Kannustusta riittää puolelta jos toiseltakin. Ala ihmeessä yrittäjäksi ja työllistä toisia! Eikö kuulostakin helpolta? Sillä se Suomen BKT korjaantuu.

Vaan miten onkaan todellisuudessa, onko keinoja? Yrittäjien niskaan sälytetään toinen toistaan ihmeellisimpiä veroja ja maksuja, onhan meillä varaa maksaa jos kerran tulostakin joskus saamme tehtyä. Mitäpä me itse sillä tuloksella, ei kai se nyt voi meille kuulua, sillähän voisi vaikka kehittää ja kasvattaa yritystään!
On tiukkaa lainsäädäntöä, byrokratiaa ja huikea määrä erilaisia asioita joita pitää yrittää varoa ja väistellä tai ainakin osata ja ymmärtää, jos aiot vastuullisena yrittäjänä pärjätä ja menestyä. Suuri osa on varmasti ihan tarpeellista, en sitä sano. Mutta ylimääräistä kankeutta on ilmassa jo riittävästi.

Ainiin, menestyminenkin on paha juttu. Mutta kun Suomi tarvitsisi nyt kovasti niitä menestyviä yrityksiä. Rahaa liikkumaan, myös ulkomailta tänne. Kasvuyrittäjiä haetaan jos jonkinlaisella projektilla - rahaa palaa huimat määrät. Minkä verran oikeasti tuloksia tulee?

Pienyrityksissä olisi töitä tarjolla monellekin käsiparille, vaan kun työllistäminen on tehty hankalaksi, hyvin hyvin kalliiksi kaikkine sivukuluineen ja mikä pahinta jopa vaaralliseksi! Vaaralliseksi siltä osin, että yrittäjä on usein alakynnessä antaessaan toiselle työtä ja joku jossain määrää miten ja mitä siitä on maksettava.

Vuonna 2009 on oltu huolissaan ihan samoista asioista kuin nytkin (lue Risto Pennasen artikkeli Taloussanomien nettisivuilla vuodelta 2009: Suomi tarvitsee yrittäjyyttä, heh heh.) - joskin Suomen Yrittäjät ovat onneksi jo saaneet äänensä joihinkin neuvottelupöytiin. Kuitenkin edelleen on etenkin kaupunkien/kuntien kehittämisorganisaatioissa ja vastaavissa projekteissa vain virkamiehiä, eikä yhtään yrittäjää kertomassa kentän kuulumisia. Yleensä ei kysytä mukaan. Se on käsittämätöntä. Miten voidaan etsiä ratkaisuja ja muuttaa tulevaisuutta jos kaikki osapuolet eivät ole itse mukana kehittämässä? Miten voidaan päättää toisten puolesta mitä heidän pitää tehdä? Ja pelkkä kannustaminen ei auta juurikaan ketään - tarvitaan tekoja. Yrityksetkin ovat ottaneet jo vuosien ajan asiakkaatkin mukaan kehittämistyöhön. Nyt on aika uudistaa ja reippaasti, tällä mallilla on Suomi Oy Ab konkurssissa ihan pian.

Olen henkeen ja vereen yrittäjä ja yrittäjien puolesta puhuja, enkä tarkoita tällä tekstillä ettei kannattaisi alkaa yrittäjäksi, päinvastoin - mutta etenkin meidän luottamustehtävissä toimivien yrittäjien on pidettävä huoli, että niitä kunnon tekoja syntyy oikeasti. Meidän pitää jaksaa puhua ja kirjoittaa ja nostaa kissaa pöydälle, vielä silloinkin kun tuntuu ettei mistään mitään tule.  Vain yhdessä voimme vaikuttaa! Yrittäjyys on joka tapauksessa keskeisin tulevaisuuden(kin) tapa tehdä työpaikkoja ja pitää Suomi Oy Ab pystyssä. Niin se vain on.


Sanna Jylänki

Kirjoittaja on yrityskehittäjä yrityksessään Redesan Oy:ssä. Sanna on rakennus- ja ympäristölautakunnan jäsen. Hän toimii myös Jyväskylän Kokoomusnaisten puheenjohtajana, Kokoomuksen Jyväskylän kunnallisjärjestön ja Keski-Suomen Kokoomuksen hallituksissa sekä Keski-Suomen Yrittäjänaiset ry:n varapuheenjohtajana.

sunnuntai 3. maaliskuuta 2013

Keskimaan edustajistovaalit 4.-15.2013

Osuuskauppa Keskimaan edustajistovaalit ovat käynnissä (4.-15.3.2013). Äänestysmateriaali on postitettu asiakasomistajille helmi-maaliskuun vaihteessa. Kokoomus on kerännyt 50 hengen listan, joka on Jyväskylän alueen listoista suurin. Ehdokkaat listalla 2C ovat:

118 Elonheimo Riitta FM, YTM
119 Forsberg Caius liikuntatieteiden yo
120 Gummerus Erkka maalari
121 Göös Riitta-Liisa opettaja, eläkeläinen
122 Hautamäki Riitta-Maija hoitotyönjohtaja
123 Hiekkataipale Mikko asiakkuuspäällikkö
124 Hirvonen Leena lehtori
125 Hyvärinen Rauli varastonhoitaja
126 Hämäläinen Timo toiminnanjohtaja
127 Ikkala Markku YTM
128 Järviniemi Jukka puistopuutarhuri
129 Kallio Niina opiskelija
130 Koivisto Minna toiminnanjohtaja, yrittäjä
131 Kontula Petri tradenomi, BBA
132 Korkalainen Ilkka toimitusjohtaja
133 Latvanen Jaana KTM, tohtorikoulutettava
134 Laurila Sirkku MMM, opettaja
135 Linna Paula yrittäjä, tutkija
136 Lähteenmäki Ilpo yrittäjä
137 Malinen Juhani metsätalousinsinööri
138 Murisoja Hannu opiskelija, kilpa-ampuja
139 Mustikkamaa Marja työfysioterapeutti
140 Niekka Pentti rehtori, KM
141 Niskanen Antti teatterikuraattori, KM
142 Nordman Peter talouspäällikkö
143 Nyberg Petri DI, kehitysjohtaja
144 Oja Kari näkövammaisten ATK-ohjaaja
145 Oksanen Mikko markkinointipäällikkö
146 Pirttiniemi Seppo energia-asiantuntija, insinööri
147 Pouta Petri upseeri
148 Ratia Martti toimitussihteeri
149 Rinne Jaakko varatuomari
150 Rouhiainen Eeva-Kaisa FL, kehityspäällikkö
151 Ruuskanen Pirjo FL, proviisori
152 Saarnio Jyrki projektipäällikkö
153 Sahlberg Arja YTT, opettaja
154 Sipinen Raija yrittäjä
155 Sipinen Seija yrittäjä
156 Sokka Vesa DI
157 Sompa Mauri sosiaalineuvos
158 Suonperä Juha eversti evp
159 Timperi Kati-Erika MMM, toiminnanjohtaja
160 Toivonen Esa järjestelmäasiantuntija
161 Torkki Hellin työterveyslääkäri, eläkeläinen
162 Weissmann Marko yrittäjä
163 Venäläinen Joona datanomi
164 Wilhelms Martti projektipäällikkö, FM
165 Wirzenius Arja toimistosihteeri, merkonomi
166 Vuorimies Kirsti erikoissairaanhoitaja, eläkeläinen
167 Ylönen Sinikka kiinteistösihteeri

Vaalikone löytyy osoitteesta: http://www.s-osuuskauppavaalit.fi/keskimaa/aanestajille/vaalikone/

Sinähän sen päätät, kuka sinua edustaa. Anna äänesi kuulua.


maanantai 25. helmikuuta 2013

Sähköistyvä kokous

Muutaman vuoden ajan olen ollut lautakunnan "sähköisissä" kokouksissa. Virallisesti se tarkoittaa sitä, että kokouksen asiat tulevat päättäjille pdf-tiedostona. Mutta mitä tietokoneiden saapuminen kokouksiin tosiasiassa merkitsee? Sähköistyykö myös tunnelma?

Some-kansa on oppinut keskustelemaan asioista kaksitasoisesti. Perinteinen keskustelu puheenvuoroina käy kuten ennenkin. Sähköiset välineet mahdollistavat kuitenkin taustakeskustelujen käymisen erilaisissa tilanteissa, myös kokouksissa. Keskustelua on mahdollista käydä niin kokousedustajien kanssa kuin oman verkostonsa kanssa laajemminkin.

Omakohtaisesti olen kokenut, miten eräässä lautakuntaa jakaneessa asiassa onnistuttiin muotoilemaan sähköpostin avulla sellainen muutosehdotus, joka sai lähes yksimielisen tuen lautakunnalta. Keskustelussa ylitettiin niin puoluerajat kuin kuiskaamisen piiriin kuuluvuuden rajat. Esiin pulpahti yllättävä ongelma. Kaikki eivät pitäneet siitä, että kokouksessa tulee esille yllättäviä esityksiä. Lautakunta sähköistyi myös ihmisten käyttäytymistasolla.

Pidän monitahoisen keskustelun käymistä uuden aikakauden toimintana. Se tulee saamaan vastustusta niin kuin kaikki uudet asiat. Kuitenkin minun on täysin mahdotonta kuvitella tilannetta, jossa älypuhelinsukupolvi ei käyttäisi tekniikkaa apunaan, kun siihen tarvetta ilmenee.

Suusanallisen keskustelun rinnalle tulee sähköinen keskustelu. Tavat muokkaantuvat aikojen saatossa. Minä uskon, että päätösten laatu voi parantua, kun ajatteluun voi hakea tukea keneltä tahansa kokouksen aikana ja asian voi esittää yhtä aikaa suullisesti ja kirjallisesti. Kun vielä saamme välineet, jolla esitystä voidaan selventää reaaliaikaisesti esimerkiksi kuvin ja taulukoin, saavutamme päätöksenteossa uuden tason.


Esa Mutanen

Kirjoittaja on Jyväskylän perusturvalautakunnan jäsen, joka pitää demokratian edistysaskeleena avoimuuden lisääntymistä sähköisien kanavien avulla.

maanantai 18. helmikuuta 2013

Rakenteita, vastuuta ja Jyväskylähenkeä

Juuri työnsä aloittanut kaupunginvaltuusto on isojen ratkaisujen edessä. Seminaarissa helmikuun alussa keskeisenä teemana oli ”Jyväskylähenki”. Tuo positiivinen, ratkaisuja hakeva ja onnistumiseen kannustava henki liittyy niin vahvan kunnan ja hyvinvoivien asukkaiden palveluiden järjestämiseen,  sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistukseen,  Kelpotyöryhmän kuin taloustoimikunnan työskentelyyn. Jyväskylähenki on tärkeä alueemme kilpailukyvyn ja työllisyyden edistämisessä sekä tehokkuutta, uusia toimintamalleja ja säästöjä hakevissa esityksissä kaupunkimme talouden tasapainottamiseksi.  

Timo Aron (17.1.2013 julkaistu raportti: kuuden suuren kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky) mukaan alueiden menestyminen, elinvoima ja houkuttelevuus perustuvat mm. työpaikkakehitykseen, koulutustarjontaan, sijaintiin, yhteyksiin, imagoon ja tulevaisuuden potentiaaliin. 

Tulevaisuuden askelmerkkejä tarvitaan. Niiden paaluttamisessa meidän on pystyttävä näkemään asiat kokonaisuuksina vähän kauemmas tulevaisuuteen. Muutoin kompastumme helposti ensimmäiseen hankalaan asiaan. Meidän on ylitettävä rajoja, tarkasteltava toimintatapoja, purettava turhia päällekkäisyyksiä ja haettava tehokkuutta. Esimerkkinä voisi olla teknologian ja sähköisten järjestelmien hyödyntäminen paremmin terveydenhuollossa kotimittausten ym. avulla (HS 17.2.2013).

Maakunnallisen arvostetun vaikuttajamme, professori, päätoimittaja Erkki Laatikaisen muistokirjoituksessa todetaan, että ”Laatikainen näki, että Keskisuomalaisen tehtävä on toimia maakunnan yhtenäisyyden, positiivisen mielialan, toivon ja tulevaisuuden uskon ylläpitäjänä” (KSML 16.2.2013). Presidentti Sauli Niinistön haastattelussa ”(KSML 3.2.2013) puhuttiin mm. vastuusta, vapaaehtoistyöstä, vanhempien ja koulun roolista: ”jokaisen suomalaisen tulisi kysyä itseltään: voinko minäkin tehdä jotain asian hyväksi?

Kuntauudistuksen tarve myönnetään yleisesti. Uudistuksen taustana on huoli kuntalaisten, kuntien ja koko kansantalouden selviytymisestä tulevaisuudessa (Kunta 2/2013 kuntalehti.fi 14.2.2013). Valtiovarain-ministeri Jutta Urpilainen toteaa, että ”ensisijainen lähtökohta on vahvistaa kuntien elinvoimaa ja sen myötä kuntien taloutta.  Valmistelun painopiste on toimenpiteissä, joilla luodaan kasvua ja uusia työpaikkoja.”(Kunta 2/2013 kuntalehti.fi  14.2.2013). Kuntaministeri Henna Virkkunen nostaa esiin (KSML 17.2.2013) kunnan sisäisen hallintomallin uudistamisen. ”Jottei päätöksenteko karkaa kauas, vaan asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin.” 

Kaupunginhallitus käsittelee vastausta valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön kuntarakennelaki-luonnoksesta sekä sosiaali-ja terveydenhuollon järjestämis-ja palvelurakennelinjauksista 18.2.2013. Jyväskylän kaupunki uudistaa valtiovarainministeriölle 10.4.2012/38 antamansa vastauksen ja ehdottaa erityisen kuntajakoselvityksen tekemistä niin, että selvitysalueen kunnat päättävät yhdistymisehdotuksista vuoden 2014 tammi-helmikuussa.  Tämän selvitystyön perusteella ehdotetut kuntajakomuutokset voitaisiin toteuttaa vuoden 2015 alussa. Samalla voitaisiin tarkastella kuntien ja valtion aluehallinnon tehtävien hoitamista vahvoihin peruskuntiin perustuvassa kuntarakenteessa.  

Pauliina Holm

Jyväskylän kaupunginhallituksen jäsen, taloustoimikunnan jäsen (kok)

tiistai 29. tammikuuta 2013

Vallankahva

Keski-Suomen alueen luottamuspaikkajaot ovat loppusuoralla. Valtuustot, hallitukset ja lautakunnat ovat järjestäytyneet kaikissa kunnissa, viimeiset järjestäytymisvaltuustot pidettiin eilen (28.1.2013). Vielä on joitakin jaostoja, yhtiöitä ja ylikunnallisia paikkoja, jotka odottavat sinettiään.

Kuntien paikkajakoja voi tarkastella erilaisista näkökulmista. Koostin tähän kirjoitukseen joitakin tunnuslukuja eri toimielimien puheenjohtajuuksien (sekä pj:t että vpj:t) ja sukupuolen perusteella.

Keskustavetoinen ja miehinen päätöksenteko

Keski-Suomen alueella sekä valtuustojen että hallituksien puheenjohtajuuksia nuijii kuluvalla valtuustokaudella odotetusti Keskusta (valtuustojen puheenjohtajistoista 44% ja hallituksen puheenjohtajistoista 47%).

Yli 20 000 asukkaan kunnissa (Jyväskylä, Jämsä, Äänekoski) puheenjohtajuuksia on haalinut SDP (valt. 30% ja hall. 30%) ja Keskusta (valt. 30% ja hall. 20%). Isompien kaupunkien punainen teollisuushistoria näkyy siis edelleen kahvojen pitelyssä. Mitä pienemmäksi asukasluvut menevät, sitä enemmän Keskustalla on puheenjohtajuuksia. Tässä ei ole sinänsä mitään yllättävää, olihan Keskusta Keski-Suomen vaalivoittaja erityisesti pienissä kunnissa.

Keski-Suomen valtuutetuista 64,5% on miehiä, mutta he haalivat suhteellisesti hieman enemmän puheenjohtajuuksia. Valtuustojen puheenjohtajistoista 70% ja hallituksien puheenjohtajistoista 72,5% on miesten käsissä.

Naisvoittoiset perusturvalautakunnat SDP:n ja PS:n käsissä

Monessa kunnassa joko osa tai koko päätösvalta perusturvasta on ulkoistettu kuntayhtymään (Saarikka, Wiitaunioni, JYTE). Niissä kunnissa, joissa on perusturvalautakunta, puheenjohtajistot ovat naisvaltaisia (67%). Puolueiden kesken puheenjohtajistojen jakauma: SDP (39%), Keskusta (33%) ja PS (22%).

Perussuomalaisten painotukset näkyivät puheenjohtajistojen priorisoinnissa kolmessa yli 20 000 asukkaan kunnassa: Jyväskylässä ja Äänekoskella on perussuomalaisten vetämä perusturva, Jämsässä PS:llä on varapuheenjohtajuus.

Kokoomuksella ei ole yhtään perusturvaan liittyvää puheenjohtajuutta tai varapuheenjohtajuutta koko Keski-Suomen alueella. Tämä on harmi, koska näinä niukkoina aikoina kokoomuslainen tiukka talouskuri olisi antanut päätöksentekoon jämäkkyyttä. Perusturvaan liittyvissä lautakunnissa käsitellään kuitenkin suurin osa kunnan rahaliikenteestä.

Sivistystä, teknisyyttä ja hallinnon syynäystä

Koulu- ja päiväkotiasioihin liittyvissä lautakunnissa sukupuolijakauma puheenjohtajistoissa on miesvoittoinen (59%) Eniten puheenjohtajuuksia on Keskustalla (35%), SDP:llä (28%) ja Kokoomuksella (21%). Sivistyslautakunnan kohdalla tilastoissa hyppää silmille PS:n vähäinen määrä (3%). Vain Jämsässä sivistyslautakunta on PS:n käsissä, muissa Keski-Suomen kunnissa PS:t eivät ole sivistyssektorin kahvassa kiinni.

Tekniset lautakunnat ovat selvästi miehisiä lautakuntia puheenjohtajien osalta. Peräti 92% puheenjohtajistoista on miehiä. Myös ns. lupalautakunnat, eli kuntien kaavoitukseen liittyvien lupien käsittelyyn keskittyvät toimielimet ovat miesvaltaisia (90%). Nämä kaksi lautakuntaa ovat myös Keskustavetoisia (tekn. 48% ja rak&ymp. 45%).

Hallintoa ja taloutta valvovista tarkastuslautakunnista puheenjohtajuuksia löytyy eniten Keskustalta (26%) ja Kristillisdemokraateilta (22%). Miesten osuus puheenjohtajistoista on 59%.

Summa summarum

Vaalitiimellyksen jäähdyttyä ja päätöksentekoelimien järjestäytymisen jälkeen tulee välttämättä eteen arki. Arjesta ei saa jokapäiväistä juhlaa, siitä pitää huoli kiristynyt taloustilanne ja väestöllinen huoltosuhde.

Tilastot antavat taustatietoa. Mutta arjen päätöksenteko on yhteistyötä – puolueista ja sukupuolista välittämättä.


Eeva-Kaisa Rouhiainen

Kirjoittaja on Keski-Suomen Kokoomuksen piirihallituksen jäsen.

tiistai 8. tammikuuta 2013

Luottamuspaikkajaot ja tulevat vaalit

Ensimmäiset luottamuspaikat on heitetty tulille uuden valtuuston toimesta. Valtuuston kokouksessa 7.1.2013 tehdyt valtuuston, hallituksen ja lautakuntien valinnat kokoomuksen osalta ovat seuraavat (sulkeissa henkilökohtaiset varajäsenet):

KAUPUNGINVALTUUSTO
pj Pauli Partanen
   
KAUPUNGINHALLITUS
Vpj Jaakko Selin (Reijo Savolin)
Terhi Pulli (Olli Marjalaakso)
Pauliina Holm (Kati-Erika Timperi)

PERUSTURVALAUTAKUNTA   
Johanna Tuukkanen (Kirsti Vuorimies)
Pia Nyman (Leena Hirvonen)
Esa Mutanen (Olli Marjalaakso)
   
SIVISTYSLAUTAKUNTA
Vpj Katja Isomöttönen (Pipsa Wilhelms)
Santeri Lohi (Karoliina Niinistö)
Antti Niskanen (Aku Vallenius)   
   
KAUPUNKIRAKENNELAUTAKUNTA
Vpj Reijo Savolin (Petri Nyberg)
Merja Hautakangas (Eeva Vaherto)
Marjo Tossavainen (Veera Ylimaunu)
   
KULTTUURI- JA LIIKUNTALAUTAKUNTA
Pj Antti Saleva (Jonna Temonen)
Juha Venäläinen (Marja Mustikkamaa)
Susanna Ruotsalainen (Caius Forsberg)
   
RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA
Jorma Hyökyvaara (Kalle Lojander)
Hannu Murisoja (Markku Hämäläinen)
Sanna Jylänki (Sonja Niskanen)

TARKASTUSLAUTAKUNTA   
Vpj Juha Suonperä (Juhana Jacksen)
Arja Sahlberg (Jaana Latvanen)
Caius Forsberg (Timo Kivinen)

Vielä on runsaasti johtokuntia, liikelaitoksia, yhtiöitä ja maakunnallisia luottamuspaikkoja jakamatta. Nimiruletti jatkuu vielä kevään aikana ja myös siitä eteenpäin. Vaihdoksia tulee kauden aikana välttämättä. Mm paikkakunnalta muutto tai työpaikkojen vaihdokset ja niiden kautta tulevat jääviydet vaikuttavat paikkajakoon jatkossa.

Onnittelut jo tässä vaiheessa kaikille valitulle sekä rohkeutta ja voimia koitoksiin. Uudet luottamushenkilöt joutuvat tekemään kipeitä päätöksiä. Vain kovalla työllä on mahdollista saavuttaa tasapainoinen ja vetovoimainen Jyväskylä. Valtuuston puheenjohtajan Pauli Partasen sanoin: Tästä se alkaa. Tehtäviä riittää kaikille, eikä työnpuutetta ole tiedossa. Ja mikä tärkeintä: kansalaisilta tuleva palaute tulee ottaa vastaan nöyrin mielin.

Vaalityö ei pysähdy

Vaalityö ei lopu tähän. Parasta aikaa on käynnissä ehdokasasettelu Keskimaan vaaleihin. Ilmoita halukkuutesi vaaleihin 14.1 mennessä osoitteeseen pia.nyman@kokoomusjkl.fi. Ehdokasasettelu päättyy 17.1.

Tehyn vaalien ehdokasasettelu päättyy 31.1. Keski-Suomen Osuuspankin vaalien ehdokasasettelu ajoittuu elo-syyskuulle. Syksyllä on edessä myös oppilaskuntien (JYY ja JAMKO) vaalit. Eli se siitä vaalittomasta välivuodesta.

Kirjoittaminenkaan ei pysähdy. Luottamushenkilöt tulevat kirjoittamaan tälle palstalle ajankohtaisista Jyväskylän asioista omilta sektoreiltaan. Tätä kautta saadaan taustatietoa päätöksenteon perusteista, jotka valitettavan usein jäävät pöytäkirjojen varjoihin.


Eeva-Kaisa Rouhiainen

Kirjoittaja on Kokoomuksen Jyväskylän kunnallisjärjestön varapuheenjohtaja.