Neuvola tulee säilyttää lähipalveluna

Neuvola tulee säilyttää lähipalveluna 


Nuorin poikamme täytti helmikuussa neljä vuotta ja oli aika varata käynti neuvolaan. Ajanvaraus sujui helposti nettiajanvarauksen kautta. Vapaita aikoja oli kuitenkin vähän valittavana ja jouduin ottamaan sen ainokaisen ajan, joka oli saatavilla helmikuussa. Seuraava vapaa aika olisi mennyt jo maalis-huhtikuun taitteeseen. Aika oli aamuaika, joten se katkaisi työpäiväni. Teen työtä perhepäivähoitajana ja päästäkseni neuvolaan oman lapseni kanssa on minun soviteltava aika kaikkien hoitolasten perheiden kanssa. Sovin hoitolasten vanhempien kanssa niin, että teemme kaikkien lasten kanssa retken Väkkärätielle neuvolaan. Retki sujui hyvin ja lasten mielestä oli mukavaa käydä leikkimässä neuvolan leluilla.


Nelivuotisneuvolakäyntiin kuuluu myös lääkärintarkastus. Tätä lääkärintarkastusta ei tehty samana päivänä kuin neuvolakäynti oli, vaan käynnin yhteydessä varasimme ajan lääkärintarkastusta varten. Saimme aamuajan ja taas sovittelin hoitolasten perheiden kanssa retkipäivää Väkkärätielle. Lääkärintarkastus kesti noin viisi minuuttia. Aika oli lasten mielestä aivan liian lyhyt leikeille neuvolan leluilla ja jäimmekin hetkeksi vielä leikkimään kun nelivuotias oli päässyt
lääkärintarkastuksesta pois.


Molemmat neuvolaretket onnistuivat hienosti ja yhteistyö hoitolasten perheiden kanssa sujui hyvin. Kaikilla ei kuitenkaan ole samanlainen tilanne vaan vaikeuksia aamu- ja päiväaikojen kanssa saattaa tulla. Näitä tilanteita voidaan helpottaa uusimalla varahoitojärjestelmää toimivammaksi perhepäivähoidossa.


Myös perheiden tilanteet vaihtelevat. Kotona olevien vanhempien on helpompi järjestää neuvolakäynnit mihin aikaan tahansa. Työssäkäyvät ja opiskelevat vanhemmat joutuvat sumplimaan lasten hoidon ja omien työaikojensa puitteissa neuvolakäyntien ajankohdat. Kaikista työpaikoista ei edes voi olla päiväaikaan poissa. Vaikka meidän neuvolakäyntimme sujuivat hyvin, jäin miettimään, että olisiko nämä kaksi käyntiä voitu yhdistää yhdeksi. Ensin nelivuotistarkistus ja sitten suoraan sen jälkeen lääkärintarkastus. Tämä ei olisi pidentänyt neuvolakäyntiä yhdellä kertaa paljonkaan, mutta olisimme voineet hoitaa molemmat yhtenä päivänä kahden päivän sijaan.


Julkinen keskustelu neuvoloiden ympärillä käy nyt vilkkaana. Otsikot julistavat tyypilliseen negatiiviseen sävyyn uhkakuvia neuvolapalveluiden valinnanvapauden toteuttamisesta ja sen myötä palveluiden heikentymisestä. Mielestäni tärkeintä on pitää huolta siitä, että neuvolapalvelut säilyvät jatkossakin lähipalveluna. Hyvä olisi jos neuvolaan voisi valita joskus myös iltapäiväajan töiden jälkeen. Valinnanvapauden lisääminen ei tarkoita palveluiden heikentymistä – päinvastoin, valinnanvapaus voisi helpottaa perheiden arkea. Meidän tapauksessamme olisi helpottanut kolmen perheen arkea.

Katja Isomöttönen 
Kaupunginvaltuutettu
Kaupunginhallituksen varajäsen
Kokoomuksen valtuustoryhmän 2.vpj

040 730 3406 katja.isomottonen@gmail.com www.katjaisomottonen.fi

Valitse vapaasti

Valitse vapaasti 


Kokoomuksen tavoitteena on, että kaikki kuntalaiset saavat laadukasta hoitoa varallisuudesta riippumatta. Yhdenvertainen kohtelu on reilun ja terveen yhteiskunnan merkki.

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö pelotteli keskisuomalaisia sote-uudistuksella ja valinnanvapaudella edellisellä Jyväskylän vierailullaan. Hän oli valmis jo purkamaan uudistuksen ennen kuin se oli edes palannut lausuntokierrokselta lakiesitysmuotoiluun.

Tutkimuksen mukaan 65% suomalaisista kannattaa valinnanvapautta sote-palveluissa (Kantar TNS). Jopa SDP:n kannattajista 61% ja vihreiden 60% pitää valinnanvapauden lisääntymistä hyvänä. Miksi siis vasemmiston ja vihreiden johto ei luota kansalaisten kykyyn tehdä omia valintoja, jos jopa omat kannattajat siihen ovat halukkaita? Mitä pelottavaa on siinä, että asiakas valitsee itse lääkärinsä? Valinnanvapaudella pelottelu on populismia vaalien alla.

Valinnanvapaudessa olennaista ei ole valikointi, vaan mahdollisuus valita. Palvelun tuottajat pitävät asiakkaistaan hyvää huolta tai menettävät heidät. Tuottajat pysyvät varpaillaan ja kehittävät palvelunsa laatua. Huono palvelu pudottaa palvelutuottajan pois markkinoilta.

Kokoomus on Suomen suurin kuntapuolue. Kokoomus on myös tutkitusti Suomen luotetuin kuntapuolue. Valtakunnallinen galluptilanne on kutkuttava, kolmen suurimman puolueen kannatus on lähellä toisiaan. Viimeiset kampanjametrit vaikuttavat paljon. Yli puolet äänestäjistä tekevät lopullisen päätöksen ehdokkaastaan vasta ihan viime metreillä. Ilmoituksia luetaan tarkkaan ja teesejä tivataan ehdokkailta teltoilla. Nyt on se hetki, kun muistellaan edelliskertaisia lupauksia ja niiden pitävyyttä.

Kannattaa muistaa, että kokoomus pitää ihmisen aina etusijalla. Kokoomuslaiset eivät ole betonoimassa järjestelmiä, vaan helpottamassa ihmisten arkea. Olemme valmiita tekemään tuloksekasta yhteistyötä kaikkien suomalaisten parhaaksi.

Jokaisessa Keski-Suomen kunnassa voi äänestää Kokoomuslaista ehdokasta. Maakuntamme kokoomuslaiset ehdokkaat numeroineen löytyvät osoitteesta www.keski-suomenkokoomus.fi.

Eeva-Kaisa Rouhiainen
Keski-Suomen Kokoomus ry
Toiminnanjohtaja

Hulevesimaksuja voidaan pienentää yksinkertaistamalla talousrakennetta

Hulevesimaksuja voidaan pienentää yksinkertaistamalla talousrakennetta

Olen useissa yritystoimintaan liittyvissä tehtävissäni havainnut, että yksinkertaiset, perustellut liiketoimintarakenteet tuottavat helpoimmin johdettavan, tehokkaimman, tuloksekkaimman ja läpinäkyvimmän organisaation. Tätä nyrkkisääntöä soveltaisin mielelläni myös Jyväskylän kaupungin talousrakenteisiin. 

17.1.2017 Kaupunkirakennelautakunta päätti, että Jyväskylän kaupunki vastaa asemakaava-alueella hulevesien kokonaishallinnasta. Kaupunki ja Jyväskylän Energia Oy tulevat sopimaan JE:n omistaman hulevesiviemäriverkoston käyttöoikeudesta ja kaupunki tulee ottamaan julkisoikeudellisen hulevesimaksun käyttöön. Tässä yhteydessä ei päätetty hulevesiverkoston omistuksesta.

Katson, että vuoden 2014 lakimuutokset velvoittavat kaupungin yksiselitteisesti vastaamaan hulevesijärjestelmästä. Viitaten huleveteen kohdistuneeseen mielipidekirjoitukseeni (KSML 30.1.2017) ehdotan, että kaupunki harkitsee vakavasti koko hulevesiverkoston omistukseensa ottamista JE:ltä. Se, että hulevesiverkko joutui aikoinaan JE:n omistukseen, ei ole kestävä talousrakenne ja aiheuttaa uudessa tilanteessa turhia kustannuksia ja verkoston tasapuolisen kehittämisen esteitä, kun verkon korjaukset ja uudet osatkin pitäisi kirjata JE:n taseeseen. Hulevesiverkoston siirtäminen pois JE:n taseesta sen tase-arvoon kaupungille ja purkamalla vastaava osa kaupungin lainoista JE:lle, ei siirtäisi rahaa, vaan vapauttaisi JE:lle resursseja kehittämään osaamista ja liiketoimintaa energia- ja vesisektoreille, vähentäisi arvonlisäveroa ja kaupunkilaisten maksuja.

Olisi suorastaan surkuhupaista, että kaupunki joutuisi tässä tilanteessa itse oman lainajärjestelynsä kohteeksi, eli maksamaan hulevesiverkoston käyttöoikeudesta lainoittamansa hulevesiverkon rahoitusta ja siihen kohdistuvaa arvonlisäveroa. Mikä siis turhaan kasvattaa kiinteistöjen julkisoikeudellisia maksuja.

Hulevesiverkostoa, kuten muitakin palveluja olisi kehitettävä pitkäjänteisesti kaupunkilaisten ja kiinteistönomistajien ehdoilla ilman ylimääräisiä kustannuksia. JE:n omistuksen säilyttäminen ylläpitäisi talouden rakenteiden monimutkaisuutta ja palvelujen kalleutta. 

Petri Nyberg

DI, yrittäjä

Jyväskylän varavaltuutettu (kok), kaupunkirakennelautakunnan jäsen

Jyväskylän Energia Oy:n hallituksen jäsen

Jyväskylän seudun yrittäjänkokoomus ry:n puheenjohtaja

Hetkessä tulevaisuus uusiksi

Hetkessä tulevaisuus uusiksi 
(Mielipidekirjoitus on julkistu Keskisuomalaisessa 5.2.2017)

Kunnallisvaalien alla omaishoitajat nostetaan aina esille. Moni kertoo ajavansa heidän asiaa. Silti vaalien jälkeen heidät unohdetaan. On paljon epäkohtia, joita ei saada kuntoon.

Omaishoitotilanteita ei tunnisteta. Omaishoitajien elämäntilanteet voivat olla hyvin erilaisia. Kukaan ei tiedä, koska se sattuu omalle kohdalle. Hiipien tai hetkessä. 

Hoidettavia on lapsesta iäkkääseen. Monella eri tavalla haastavia. Työnteon ja omaishoidon yhteensovittaminen on vaikeaa tai jopa mahdotonta. Sitä pitäisi tukea kaikin mahdollisin keinoin. Sairaan tai vammaisen lapsen hoito voi olla todella sitovaa ja raskasta keskellä ns. ruuhkavuosien. Iäkkäät taas kamppailevat omankin terveytensä ja jaksamisensa kanssa. Millaiset vaikutukset ovat kun lapsiperheen toinen vanhempi sairastuu tai loukkaantuu ja toinen jää omaishoitajaksi? 

Omaishoito vaikuttaa kaikkeen. Toimeentuloon, uraan, eläkkeeseen, asumiseen, liikkumiseen, harrastuksiin, nukkumiseen, läheisiin, ihmissuhteisiin, terveyteen ja jaksamiseen. Tämä pitäisi huomioda paremmin ja yksilöllisemmin. Moni kaipaa ihan käytännön apua, vaikka siivoamiseen. Tilapäishoitopaikkoja tarvitaan lisää. Nopeaa apua tulisi olla saatavilla kun itse sairastut tai tulee muuta yllättävää. Palveluseteleitä pitäisi myös antaa enemmän ja ilman tuen menetystä. 

Liikuntaankin voisi varmaan kannustaa maksuttomilla uimahalli- ja kuntosalipääsyillä. Ei olisi valtava kustannus. Sekin ennaltaehkäisisi vaivoja ja auttaisi irtautumaan hoidettavasta, jos vain hoitoapukin järjestyisi joustavasti siksi ajaksi. Moni jaksaisi pidempään. 

Päätöksenteossa asioilla on aina monta puolta. Pitkäaikaisvaikutuksiin pitäisi keskittyä enemmän. Omaishoidon palkkiot ovat pieniä, vaikka jokainen omaishoitaja tuo kunnalle valtavia säästöjä. Tukitoimia vähitellen kehitetään, mutta niistä vähennetään palkkion määrää. Osalla ne jäävät siksi käyttämättä. Nämä asiat kostautuvat lopulta. 

Maria Mäkelä
Farmaseutti, yrittäjä ja omaishoitaja 

Kuntavaaliehdokas Jyväskylä (Kok.)
www.mariamakela.fi

Kaikille toimiva kotikaupunki

Kaikille toimiva kotikaupunki

(Julkaistu KSML mielipidepalstalla 20.3.2017)

Meillä kaikilla on ikään tai sosiaaliseen asemaan katsomatta oikeus turvalliseen ja toimivaan asuinympäristöön. Itse rakennusalan yrittäjänä ja alan koulutuksen omaavana näen valtavan potentiaalin kehittää Jyväskylää ja sen toimintaa oman alani näkökulmasta. 

Kaupungin maankäyttöpolitiikan avulla voimme määritellä minkälaisia, minkäkokoisia, minkä näköisiä ja jopa minkälaisella asukasrakenteella olevia asuinalueita haluamme muodostaa eri puolelle kaupunkia. Kaavoittamalla asuinalueita vastaamaan tulevaisuuden tarpeita turvaamme palveluiden riittävyyden tai vastaavasti säilyvyyden eri alueilla. Otetaan huomioon ikääntyvä väestö, heidän tulevaisuuden asuntotarve, ja pyritään pitämään ikärakenne alueilla mahdollisimman tasaisena. Huomioidaan lapsiperheet, jotka tarvitsevat kouluja ja päiväkoteja. 

Entä sitten Jyväskylän keskusta? Keskustan vetovoima asuinalueena on säilynyt ja etenkin sijoittajien suosiossa ovat keskustan pienet asunnot. Eikö keskustassa voisi hyödyntää jo olemassa olevia kiinteistöjä, joiden käyttö esim. toimistoina tai vastaavina on lakannut ja nyt ovat tyhjillään, ja mietitään kuka niiden ylläpitokustannuksista vastaa. Tarkastetaan alueen vanhat kaavat ja mietitään uusiksi voisiko rakennusten käyttötarkoitusta muuttaa asunnoiksi vastaamaan nykyhetken ja tulevaisuuden asuntotarvetta? Samalla saisimme eheytettyä keskusta-alueen rakennusten ilmettä kunnostamalla vanhoja arvokiinteistöjä ja antamalla niille uuden elämän mahdollisesti uusien jyväskyläläisten kotina. Joidenkin rakennusten yhteyteen saisi varmasti myös uusia toimitiloja pienelle yritystoiminnan harjoittamiselle. 

Kaupungin kaavoituksella on siis suuri merkitys koko Jyväskylän toiminnalle, missä asutaan ja miten, missä työskennellään ja missä vietetään eläkepäiviä ja minkälaisessa ympäristössä. Näihin asioihin on nyt mahdollisuus vaikuttaa antamalla äänesi kuntavaaleissa! 

Reetta Nummelin

Rakennusalan Yrittäjä Kuntavaaliehdokas Jyväskylä (kokoomus) 

Jyväskylän talous tasapainoon?

Jyväskylän talous tasapainoon?

Jyväskylän talous saatiin tasapainoon vuoden etuajassa. Näin uutisoitiin viikko sitten Jyväskylän edellisen vuoden lukuja. Otin asiakseni katsoa tilinpäätöstä hiukan laajemmalla perspektiivillä vuosilta 2011 - 2016, kuntakonsernin näkökulmasta. Tämä on mielestäni oikea tapa, sillä kuntakonserni muodostaa yhden varallisuus kokonaisuuden, jonka me kuntalaiset omistamme ja veloista vastaamme. Ylijäämää kertyi viime vuonna 37,8 milj.euroa, mutta kumulatiivinen alijäämä ko. tarkasteluajalta on yhteensä 71,7 milj.euroa. Entä kuntakonserni pitkäaikaiset velat? Sitä on kertynyt tarkasteluajalta lisää 323,5 milj.euroa, josta viime vuonna 22,0 milj.euroa. Kun huomioimme ajanjaksolla tehdyt verojen kiristykset, suorat ja välilliset, sekä kertyneen korjausvelan määrän, ei hurraa huutoihin ole vielä aihetta. Suunta on toki hyvä, mutta talous tulee jatkumaan tiukkana vielä pitkään. 

Kunnan talous tulisi saada tulevat investoinnit huomioiden, kuten uusi keskussairaala,  parempaan kuntoon, mutta löytyykö täältä poliittista tahtoa ja ymmärrystä siihen riittävästi. Paljon on puhuttu työpaikoista, mutta vähän on ollut konkreettisia esityksiä siitä, mitä tulisi tehdä Jyväskylän vetovoimaisuuden lisäämiseksi. Täällä on kehitetty Y4-ideologia, joka on palkittu parhaana eurooppalaisena yrittäjyyshankkeena. Meillä on lisäksi KasvuOpen, joka kerää vuosi vuodelta enemmän kasvunnälkäisiä innovatiivisia yrityksiä yhteen kehittämään toimintaansa. Olemmeko poimineet näistä hyödyn Keski-Suomeen vain annammeko loistavien ajatusten lipua muiden kuntien hyväksi? Jatkuva kehitys vaatii aina uusia ideoita ja teknologiaa kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Tämän takia meidän tulisi kyetä tarjoamaan Kasvu Openissa menestyville yrityksille sellaiset olosuhteet kehittää ja kasvattaa toimintaansa täällä, että niiden tarjoamat työpaikat jäisivät tänne Keski-Suomeen. 

Koulutus on tärkeä osa tulevaisuuden menestymistä. Meillä on siihen erinomaiset mahdollisuudet hyvällä perus- ja lukiokoulutuksella, kun vain saisimme rakennettua yhteisen strategian sekä ammattikorkeakoulun että yliopiston kanssa. Meidän tulisi kyetä huomattavasti laajemmin tarjoamaan työtä nuorelle vastavalmistuneelle hyvin koulutetulle työvoimalle, joita Jyväskylästä valmistuu. Näiden osaajien ja edellä mainittujen kasvuyritysten yhdistäminen toisi Jyväskylään ainutlaatuisen mahdollisuuden menestymiselle. Nyt aivan liian moni näistä osaajista muuttaa pääkaupunkiseudulle työpaikan perässä, jota emme täällä kykene tarjoamaan.

Työpaikkojen kautta Jyväskylä saadaan nousuun. Tässä olisi yksi mahdollinen konkreettinen tapa laajentaa Jyväskylän yrityspohjaa, lisätä työpaikkoja ja siten kunnan verotuloja, joilla kunnan hyvinvointia pidetään yllä. Luodaan tänne hyvä alusta yrityksille olla, elää, kasvaa ja menestyä, niin ne maksavat kaikki panostukset verotuloina monin kerroin takaisin. 

Arto Saarinen, 

KHT-tilintarkastaja

Karinraitti 7, 40270 Palokka

0400 522 217

Jyväskylästä edelläkävijä hävikkiruoan hyödyntämisessä

Jyväskylästä edelläkävijä hävikkiruoan hyödyntämisessä

Suomessa heitetään vuosittain pois 400-500 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa. Tämä jätteeksi päätyvä, turhaan valmistettu ruoka on rasite sekä ympäristöllemme että taloudelle.

Luonnonvarakeskuksen mukaan eniten ruokahävikkiä syntyy kotitalouksissa, mutta myös jokaisessa muussa ruokaketjun vaiheessa. Esimerkiksi ravintoloille hävikki tarkoittaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä. 

Omassa lounasravintolassamme olemme jo pitkään pyrkineet löytämään ratkaisuja ruokahävikin pienentämiseen. Jo nyt esimerkiksi digitaalisilla alustoilla toimivat palvelut tarjoavat ongelmaan uusia ratkaisuja. 

   

Jyväskylän kaupunginvaltuusto käsitteli kokouksessaan 27.3.2017 aloitetta ruokahävikkiin liittyen. Myös EU-parlamentti on käsitellyt ns. kiertotalouspakettia, jonka yhtenä tavoitteena on ruokahävikin pienentäminen puoleen nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Tämä voisi mielestäni tarjota paikan eturintamassa sekä mahdollistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia resurssiviisaudestaan tunnetulle Jyväskylälle. 

Pidimme 27.3.2017 MEP Henna Virkkusen kanssa keskustelutilaisuuden, jossa käsittelimme EU:n asettamia tavoitteita ruokahävikin pienentämiseksi sekä jo nyt esimerkiksi meillä käytössä olevia toimintatapoja, kuten palvelua jonka kautta ylijäämäruoan voi myydä asiakkaille mobiiliapplikaation kautta.  

Kuten Luonnonvarakeskuskin on todennut, niin parhaimmillaan hävikistä ja sivuvirroista voidaan synnyttää uusia tuotteita ja uutta liiketoimintaa.Tähän meidän kannattaa Jyväskylässäkin tarttua. Ruokahävikkiä emme voi täysin poistaa, joten pyritään tekemään hävikistä resurssi liiketoiminnalle. 

Meidän tulee rohkaista yrityksiä hyödyntämään tarjolla olevia keinoja sekä etsimään uusia ideoita syömäkelpoisen ja syömäkelvottoman ruokahävikin hyödyntämiseksi. Olkaamme Jyväskylässä eturintamassa myös tässä.

Anna-Maija Itäranta

Alkuperäinen kirjoitus julkaistu Keskisuomalaisessa 30.3.2017