Keski-Suomen alueen
luottamuspaikkajaot ovat loppusuoralla. Valtuustot, hallitukset ja
lautakunnat ovat järjestäytyneet kaikissa kunnissa, viimeiset
järjestäytymisvaltuustot pidettiin eilen (28.1.2013). Vielä on
joitakin jaostoja, yhtiöitä ja ylikunnallisia paikkoja, jotka odottavat sinettiään.
Kuntien paikkajakoja
voi tarkastella erilaisista näkökulmista. Koostin tähän
kirjoitukseen joitakin tunnuslukuja eri toimielimien
puheenjohtajuuksien (sekä pj:t että vpj:t) ja sukupuolen
perusteella.
Keskustavetoinen
ja miehinen päätöksenteko
Keski-Suomen alueella
sekä valtuustojen että hallituksien puheenjohtajuuksia nuijii
kuluvalla valtuustokaudella odotetusti Keskusta (valtuustojen
puheenjohtajistoista 44% ja hallituksen puheenjohtajistoista 47%).
Yli 20 000 asukkaan
kunnissa (Jyväskylä, Jämsä, Äänekoski) puheenjohtajuuksia on
haalinut SDP (valt. 30% ja hall. 30%) ja Keskusta (valt. 30% ja hall.
20%). Isompien kaupunkien punainen teollisuushistoria näkyy siis
edelleen kahvojen pitelyssä. Mitä pienemmäksi asukasluvut menevät,
sitä enemmän Keskustalla on puheenjohtajuuksia. Tässä ei ole
sinänsä mitään yllättävää, olihan Keskusta Keski-Suomen
vaalivoittaja erityisesti pienissä kunnissa.
Keski-Suomen
valtuutetuista 64,5% on miehiä, mutta he haalivat suhteellisesti
hieman enemmän puheenjohtajuuksia. Valtuustojen puheenjohtajistoista
70% ja hallituksien puheenjohtajistoista 72,5% on miesten käsissä.
Naisvoittoiset
perusturvalautakunnat SDP:n ja PS:n käsissä
Monessa kunnassa joko
osa tai koko päätösvalta perusturvasta on ulkoistettu
kuntayhtymään (Saarikka, Wiitaunioni, JYTE). Niissä kunnissa,
joissa on perusturvalautakunta, puheenjohtajistot ovat naisvaltaisia
(67%). Puolueiden kesken puheenjohtajistojen jakauma: SDP (39%),
Keskusta (33%) ja PS (22%).
Perussuomalaisten
painotukset näkyivät puheenjohtajistojen priorisoinnissa kolmessa
yli 20 000 asukkaan kunnassa: Jyväskylässä ja Äänekoskella on
perussuomalaisten vetämä perusturva, Jämsässä PS:llä on
varapuheenjohtajuus.
Kokoomuksella ei ole
yhtään perusturvaan liittyvää puheenjohtajuutta tai
varapuheenjohtajuutta koko Keski-Suomen alueella. Tämä on harmi,
koska näinä niukkoina aikoina kokoomuslainen tiukka talouskuri
olisi antanut päätöksentekoon jämäkkyyttä. Perusturvaan
liittyvissä lautakunnissa käsitellään kuitenkin suurin osa kunnan
rahaliikenteestä.
Sivistystä,
teknisyyttä ja hallinnon syynäystä
Koulu- ja
päiväkotiasioihin liittyvissä lautakunnissa sukupuolijakauma
puheenjohtajistoissa on miesvoittoinen (59%) Eniten
puheenjohtajuuksia on Keskustalla (35%), SDP:llä (28%) ja
Kokoomuksella (21%). Sivistyslautakunnan kohdalla tilastoissa hyppää silmille PS:n vähäinen määrä (3%). Vain Jämsässä
sivistyslautakunta on PS:n käsissä, muissa Keski-Suomen kunnissa
PS:t eivät ole sivistyssektorin kahvassa kiinni.
Tekniset lautakunnat
ovat selvästi miehisiä lautakuntia puheenjohtajien osalta. Peräti
92% puheenjohtajistoista on miehiä. Myös ns. lupalautakunnat, eli
kuntien kaavoitukseen liittyvien lupien käsittelyyn keskittyvät toimielimet ovat miesvaltaisia (90%). Nämä kaksi
lautakuntaa ovat myös Keskustavetoisia (tekn. 48% ja rak&ymp. 45%).
Hallintoa ja taloutta
valvovista tarkastuslautakunnista puheenjohtajuuksia löytyy eniten
Keskustalta (26%) ja Kristillisdemokraateilta (22%). Miesten osuus
puheenjohtajistoista on 59%.
Summa summarum
Vaalitiimellyksen
jäähdyttyä ja päätöksentekoelimien järjestäytymisen jälkeen
tulee välttämättä eteen arki. Arjesta ei saa jokapäiväistä
juhlaa, siitä pitää huoli kiristynyt taloustilanne ja väestöllinen
huoltosuhde.
Tilastot antavat
taustatietoa. Mutta arjen päätöksenteko on yhteistyötä –
puolueista ja sukupuolista välittämättä.
Eeva-Kaisa Rouhiainen
Kirjoittaja on Keski-Suomen Kokoomuksen piirihallituksen jäsen.
Kirjoittaja on Keski-Suomen Kokoomuksen piirihallituksen jäsen.