Viisi prosenttia käyttää puolet

Viisi prosenttia käyttää puolet palveluista. Lause jäi mieleeni ja muistiinpanoihini kun puhuttiin sosiaali- ja terveyspalvelujen kuluista ja haasteista kaupunginvaltuuston perehdyttämistilaisuudessa. Siis asukkaista viisi prosenttia käyttää yli puolet sosiaali- ja terveyspalveluistamme. Annetuista ajoista, kuluista, vuodepaikoista ja toimenpiteistä.

Mikä on kehitys jos tämä pahoinvoivien joukko yhä kasvaa? Tai mitä voisi olla toisin jos lukua saataisiin alemmas? Mitä säästöjä tästä seuraisi taloudellisesti ja inhimillisesti ajateltuna? Miten voisimme suunnata vapautuvia resursseja toisaalle; hyvinvointia tukeviin palveluihin, vanhusten kotona pärjäämiseen, valinnanvapauteen ja osallistumiseen, liikuntaan, kulttuuriharrastamiseen, koululaisten pieniin ryhmäkokoihin, varhaiseen tukeen...

Mietin tuota yhtälöä ja tulevaisuutta. Tiedämme pahoinvoinnin kulut yhteiskunnalle, kunnalle ja erityisesti sotebudjetille. Yksi siihen vaikuttava asia on varmasti oma elintapamme:  päihteet ja niiden suurkulutus, kasvava huumeiden käyttäjien ryhmä, liikunnan vähyys, ruokailutottumukset, passiivisuus, vastuunsiirtäminen omasta hyvinvoinnista muille, välinpitämättömyys ympäristöstämme ja yhteisöstämme, itsestämme ja läheisistämme. Yhä kasvavia syitä on työttömyys ja syrjäytyminen joka periytyy valitettavan usein sukupolvelta toiselle.

Syrjäytymisen ehkäisemiseen voidaan tutkimusten mukaan vaikuttaa koulutuksella, osallistumista lisäämällä, harrastamisella ja ennakoivilla toimilla. Työn merkitys hyvinvoinnillemme on kiistaton. Työpaikkojen syntyyn vaikuttaminen on siten yksi keskeisimmistä haasteistamme valtuustossa, hallituksessa ja työryhmissä.

Viisi prosenttia käyttää puolet palveluista. Mihinköhän kaikkiin muihinkin asiayhteyksiin ja aloihin tuo lause pätee? Itselleni nousee mieleen peruskoulu ja sen haasteet; erityisen oppijan erityiset tarpeet, vaativat vanhemmat, yhä lisääntyvät velvoitteet.  Miten opettajan aikaa ja huomiota jää muillekin tärkeille asioille ja kaikille oppijoille? Monilla meillä lienee kokemuksia siitä miten yksi asia tai vaativa henkilö voi täyttää kalenterin ja mielen ja siten viedä tehokkaasta työajasta tai kokouksesta ainakin puolet.

Suomalaisista lapsiperheistä vain osa saa riittävän varhaista tukea. Sama pätee vanhuksiimme. Aina ei kyse ole vaan rahasta. Vaikka olemmekin vääntäneet kotihoidontuesta ja omaishoidontuesta, erityisesti talouden näkökulmasta. Tarkastellessamme toiminnan kehittämistä ja suuntaamista, taloudellisuutta ja tehokkuutta emme toivottavasti unohda riittäviä tukipalveluja, mahdollisuutta saada apua kotiin, viettää vapaapäivä, saada vertaistukea. Mitä paremmin myös työssäkäyvä keski-ikäisten joukkomme voi, sitä paremmin he jaksavat huolehtia omista lapsista ja vanhenevista vanhemmistaan.

Pauliina Holm (kok)

Jyväskylän kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen, taloustoimikunnan jäsen. pauliina.holm@jkl.fi

Ryhmäpuheenvuoro kuntarakennelakiluonnoksesta

Vastaus valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön kuntarakennelakiluonnoksesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja palvelurakennelinjauksista: Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro valtuuston kokouksessa 4.3.2013.

Arvoisat valtuutetut

On hienoa, että pääsemme käsittelemään varmasti merkittävintä asiaa josta nykyinen valtuustomme on tähän mennessä saanut tehdä päätöksiä.  Vaikka valtuustomme on vasta aloittanut työskentelynsä, ei itse käsittelyssä oleva asia suinkaan ole uusi vaan osa pitkää ja johdonmukaista päätösten ketjua.

Esimerkkinä tästä mainittakoon aiempi, Vanhasen I hallituksen vuonna 2005 käynnistämä keskustavetoinen PARAS-hanke, sekä siitä seurannut Jyväskylän kaupungin, maalaiskunnan ja Korpilahden strateginen yhdistyminen silloisen kuntaministerin Mari Kiviniemen asettaman erityisselvitysmiehen johdolla. Tätä työtä Kataisen hallitus on jatkanut kuntarakenteiden uudistamiseksi, luonnollisesti linjakkaammalla tavalla.

Valtakunnan hallitusohjelmassa mainitaan seuraavaa:” Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne.” 

Tähän Kokoomuksen valtuustoryhmän on helppo yhtyä. Mielestämme vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja antaa parhaat mahdollisuudet huolehtia kuntalaisten palveluista tai vaikkapa järkevästä kaavoituksesta. Vahva peruskunta tarjoaa myös parhaat mahdollisuudet toteuttaa ennaltaehkäisevää työtä kuntalaisen eduksi, kun kaikki toiminnot voidaan ajatella yhtenä kokonaisuutena toisiaan tukien.

Merkittäviä paikallisia päätöksiä asiaan liittyen ovat olleet Jyväskylän kaupunkistrategian yksimielinen hyväksyminen 22.3.2010. Strategiasta on luettavissa seuraavaa: ”Jyväskylän kaupunki on edelläkävijä kuntarakenteiden, kuntien yhteistoiminnan ja kaupunkipolitiikan uudistamisessa”. Lisäksi strategiassa todetaan, että ”kaupunki pitää itsellään perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen järjestämisvastuun.” Kaupunginvaltuusto on myös antanut edellisen kannanottonsa kuntarakenneuudistukseen 10.4.2012.

Kokoomuksen valtuustoryhmän mielestä on perusteltua, että nyt käsittelyssä oleva kaupungin lausunto pohjautuu edellä mainittuihin päätöksiin. Kaupunginhallituksen esitys on mielestämme hyvin linjassa aiemman päätöksenteon sekä Suomen hallitusohjelman kanssa.

Arvoisat valtuutetut

Käsittelyssä olevassa kaupungin lausunnossa on joitakin seikkoja, jotka on syytä erikseen mainita. Ensimmäiseksi haluan nostaa esiin kirjauksen kahden vahvan peruskunnan mallista, eli Jyväskylän ja Laukaan. Tämä linjaus on mielestämme perusteltu, sillä keskeisenä kysymyksenä lausunnossa ja mahdollisessa tulevassa erityisselvityksessä on Kuntauudistuksen raportissakin Jyväskylään liitetty tärkeä pohdiskelu:

”Keski-Suomen osalta keskeiseksi kysymykseksi nousee myös se, kuinka turvataan Jyväskylän seudun asema valtakunnallisessa kilpailussa ja kuinka suureksi Jyväskylän kaupunkia voitaisiin kasvattaa ilman, että sen elinvoima kärsii.”

Toisena nostan esiin kirjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelyistä. Kirjaukset ovat mielestämme kaupungin strategian mukaisia. Tiedostamme Jyväskylän vastuun maakunnan veturina ja olemme valmiit tekemään hyvää yhteistyötä koko maakunnan kanssa eri asioissa, myös sosiaali- ja terveyspalveluissa. Samalla meidän kaupunginvaltuutettujen tulee kuitenkin huolehtia myös jyväskyläläisen veronmaksajan edusta. Emme koe kaupunkilaisten eduksi, että siirtäisimme pois merkittävän määrän päätösvaltaamme tai rajaisimme sitä nykyisenkaltaisilla äänivaltaleikkureilla joita on käytössä esimerkiksi sairaanhoitopiirissä.

Kolmantena haluan huomioida kirjaukset aikatauluista. Kokoomuksen valtuustoryhmä haluaa, että teemme nopeita ja perusteellisia selvityksiä sekä perusteltuja ratkaisuja niiden pohjalta. Mielestämme kaiken tulisi olla osaltamme valmista jo vuonna 2015. Jatkuvat kuntarakennekeskustelut olisi mielestämme syytä hoitaa perusteellisesti ja kerralla pois päiväjärjestyksestä. Jyväskylän ja kaupunkilaisten saamien palveluiden kehittämiseen on voitava jatkossa keskittyä täysipainoisesti ilman jatkuvaa kuntarakennekeskustelua.

Neljänneksi todettakoon, että suhtaudumme positiivisesti uudenlaiseen vapaakuntakokeiluun. Tämä voi olla hyvä mahdollisuus ottaa käyttöön juuri meille sopivia toimintamalleja.

Arvoisat valtuutetut

Poliittisia päättäjiä moititaan usein siitä, että vaalien alla tehdyt lupaukset unohtuvat. Tämän vuoksi haluan palauttaa mieleenne, mitä Jyväskylässä Kokoomuksen vaaliohjelmassa on lukenut viime kunnallisvaaleissa:

” Jyväskylästä elinvoimainen kuntakeskus

Kokoomus pitää kuntarakenneuudistusta Suomessa välttämättömänä ja kannattaa vahvojen peruskuntien mallia. Suhtaudumme kriittisesti ylimääräisiin hallinnollisiin järjestelmiin, missä päätöksenteko viedään kauas kuntalaisista. Jyväskylälle tämä tarkoittaa sitä, että valtuustokaudella kaupunkiin voi liittyä pienempiä kuntia. Kokoomus kannattaa, että osallistumme kaikkiin tarvittaviin ministeriön nimeämiin erityisselvityksiin ja mahdolliset päätökset tehdään niiden pohjalta valtuustokauden aikana. Kokoomus pitää tärkeänä, että yhtään kuntaa ei saa jättää yksin vaan tarvittaessa olemme valmiita kantamaan myös kansallista vastuuta ja huolehtimaan Jyväskylän seudun vetovoimasta. Päätökset kuntarakenteesta tulee toteuttaa kerralla, jotta jatkuva ja vuosikymmeniä kestävä keskustelu saadaan kerralla päätökseen.”

Hyvät valtuutetut, Kokoomuksen valtuustoryhmä kannattaa yksimielisesti kaupunginhallituksen esitystä Jyväskylän kaupungin lausunnoksi ja on valmis tarvittaviin erityisselvityksiin kaikkien selvitysalueen kuntien kanssa. Haluamme edelleenkin olla rakentamassa yhteistä kotiseutuamme sopimalla, ei repimällä.

Kannustetaan yrittäjyyteen - millä?

Vähän väliä saa kuulla juhlapuheita ja kirjoituksia siitä miten yrittäjyyteen kannustetaan ja miten yrittäjyys on nyt in. Kyllä. Kannustusta riittää puolelta jos toiseltakin. Ala ihmeessä yrittäjäksi ja työllistä toisia! Eikö kuulostakin helpolta? Sillä se Suomen BKT korjaantuu.

Vaan miten onkaan todellisuudessa, onko keinoja? Yrittäjien niskaan sälytetään toinen toistaan ihmeellisimpiä veroja ja maksuja, onhan meillä varaa maksaa jos kerran tulostakin joskus saamme tehtyä. Mitäpä me itse sillä tuloksella, ei kai se nyt voi meille kuulua, sillähän voisi vaikka kehittää ja kasvattaa yritystään!
On tiukkaa lainsäädäntöä, byrokratiaa ja huikea määrä erilaisia asioita joita pitää yrittää varoa ja väistellä tai ainakin osata ja ymmärtää, jos aiot vastuullisena yrittäjänä pärjätä ja menestyä. Suuri osa on varmasti ihan tarpeellista, en sitä sano. Mutta ylimääräistä kankeutta on ilmassa jo riittävästi.

Ainiin, menestyminenkin on paha juttu. Mutta kun Suomi tarvitsisi nyt kovasti niitä menestyviä yrityksiä. Rahaa liikkumaan, myös ulkomailta tänne. Kasvuyrittäjiä haetaan jos jonkinlaisella projektilla - rahaa palaa huimat määrät. Minkä verran oikeasti tuloksia tulee?

Pienyrityksissä olisi töitä tarjolla monellekin käsiparille, vaan kun työllistäminen on tehty hankalaksi, hyvin hyvin kalliiksi kaikkine sivukuluineen ja mikä pahinta jopa vaaralliseksi! Vaaralliseksi siltä osin, että yrittäjä on usein alakynnessä antaessaan toiselle työtä ja joku jossain määrää miten ja mitä siitä on maksettava.

Vuonna 2009 on oltu huolissaan ihan samoista asioista kuin nytkin (lue Risto Pennasen artikkeli Taloussanomien nettisivuilla vuodelta 2009: Suomi tarvitsee yrittäjyyttä, heh heh.) - joskin Suomen Yrittäjät ovat onneksi jo saaneet äänensä joihinkin neuvottelupöytiin. Kuitenkin edelleen on etenkin kaupunkien/kuntien kehittämisorganisaatioissa ja vastaavissa projekteissa vain virkamiehiä, eikä yhtään yrittäjää kertomassa kentän kuulumisia. Yleensä ei kysytä mukaan. Se on käsittämätöntä. Miten voidaan etsiä ratkaisuja ja muuttaa tulevaisuutta jos kaikki osapuolet eivät ole itse mukana kehittämässä? Miten voidaan päättää toisten puolesta mitä heidän pitää tehdä? Ja pelkkä kannustaminen ei auta juurikaan ketään - tarvitaan tekoja. Yrityksetkin ovat ottaneet jo vuosien ajan asiakkaatkin mukaan kehittämistyöhön. Nyt on aika uudistaa ja reippaasti, tällä mallilla on Suomi Oy Ab konkurssissa ihan pian.

Olen henkeen ja vereen yrittäjä ja yrittäjien puolesta puhuja, enkä tarkoita tällä tekstillä ettei kannattaisi alkaa yrittäjäksi, päinvastoin - mutta etenkin meidän luottamustehtävissä toimivien yrittäjien on pidettävä huoli, että niitä kunnon tekoja syntyy oikeasti. Meidän pitää jaksaa puhua ja kirjoittaa ja nostaa kissaa pöydälle, vielä silloinkin kun tuntuu ettei mistään mitään tule.  Vain yhdessä voimme vaikuttaa! Yrittäjyys on joka tapauksessa keskeisin tulevaisuuden(kin) tapa tehdä työpaikkoja ja pitää Suomi Oy Ab pystyssä. Niin se vain on.

Sanna Jylänki

Kirjoittaja on yrityskehittäjä yrityksessään Redesan Oy:ssä. Sanna on rakennus- ja ympäristölautakunnan jäsen. Hän toimii myös Jyväskylän Kokoomusnaisten puheenjohtajana, Kokoomuksen Jyväskylän kunnallisjärjestön ja Keski-Suomen Kokoomuksen hallituksissa sekä Keski-Suomen Yrittäjänaiset ry:n varapuheenjohtajana.

Keskimaan edustajistovaalit 4.-15.2013

Osuuskauppa Keskimaan edustajistovaalit ovat käynnissä (4.-15.3.2013). Äänestysmateriaali on postitettu asiakasomistajille helmi-maaliskuun vaihteessa. Kokoomus on kerännyt 50 hengen listan, joka on Jyväskylän alueen listoista suurin. Ehdokkaat listalla 2C ovat:

118 Elonheimo Riitta FM, YTM
119 Forsberg Caius liikuntatieteiden yo
120 Gummerus Erkka maalari
121 Göös Riitta-Liisa opettaja, eläkeläinen
122 Hautamäki Riitta-Maija hoitotyönjohtaja
123 Hiekkataipale Mikko asiakkuuspäällikkö
124 Hirvonen Leena lehtori
125 Hyvärinen Rauli varastonhoitaja
126 Hämäläinen Timo toiminnanjohtaja
127 Ikkala Markku YTM
128 Järviniemi Jukka puistopuutarhuri
129 Kallio Niina opiskelija
130 Koivisto Minna toiminnanjohtaja, yrittäjä
131 Kontula Petri tradenomi, BBA
132 Korkalainen Ilkka toimitusjohtaja
133 Latvanen Jaana KTM, tohtorikoulutettava
134 Laurila Sirkku MMM, opettaja
135 Linna Paula yrittäjä, tutkija
136 Lähteenmäki Ilpo yrittäjä
137 Malinen Juhani metsätalousinsinööri
138 Murisoja Hannu opiskelija, kilpa-ampuja
139 Mustikkamaa Marja työfysioterapeutti
140 Niekka Pentti rehtori, KM
141 Niskanen Antti teatterikuraattori, KM
142 Nordman Peter talouspäällikkö
143 Nyberg Petri DI, kehitysjohtaja
144 Oja Kari näkövammaisten ATK-ohjaaja
145 Oksanen Mikko markkinointipäällikkö
146 Pirttiniemi Seppo energia-asiantuntija, insinööri
147 Pouta Petri upseeri
148 Ratia Martti toimitussihteeri
149 Rinne Jaakko varatuomari
150 Rouhiainen Eeva-Kaisa FL, kehityspäällikkö
151 Ruuskanen Pirjo FL, proviisori
152 Saarnio Jyrki projektipäällikkö
153 Sahlberg Arja YTT, opettaja
154 Sipinen Raija yrittäjä
155 Sipinen Seija yrittäjä
156 Sokka Vesa DI
157 Sompa Mauri sosiaalineuvos
158 Suonperä Juha eversti evp
159 Timperi Kati-Erika MMM, toiminnanjohtaja
160 Toivonen Esa järjestelmäasiantuntija
161 Torkki Hellin työterveyslääkäri, eläkeläinen
162 Weissmann Marko yrittäjä
163 Venäläinen Joona datanomi
164 Wilhelms Martti projektipäällikkö, FM
165 Wirzenius Arja toimistosihteeri, merkonomi
166 Vuorimies Kirsti erikoissairaanhoitaja, eläkeläinen
167 Ylönen Sinikka kiinteistösihteeri

Vaalikone löytyy osoitteesta: http://www.s-osuuskauppavaalit.fi/keskimaa/aanestajille/vaalikone/

Sinähän sen päätät, kuka sinua edustaa. Anna äänesi kuulua.