Jyväskylän kaupunkia on usein kutsuttu Suomen Ateenaksi. Tämä kunniakas nimitys viittaa Jyväskylän maineeseen sekä historiaan koulutuksen, kulttuurin ja liikunnan kaupunkina. Mutta mietitään hieman, mistä tuo määritelmä on peräisin ja mitä se tänä päivänä sisältää.
Kaupungissamme on toimintaa lähes lajissa kuin lajissa ja harvalla kaupungilla on tarjota näin monia mestaruussarjan joukkueita tai kansainvälisen tason yksilöurheilijoita. Myös liikunnan koulutuksessa meillä on ainoana Suomessa yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta ja liikunnan tutkimus kaupungissamme onkin maamme huippua. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimusta toteuttaa KIHU ja sen toimitiloja ollaan parhaillaan laajentamassa. Eikä Jyväskylän urheilusaavutuksissa voida toki ohittaa meidän kaikkien tuntemaa Matti Nykästä, jonka nimikkomäki komeilee edelleen Laajavuoren rinteiden kupeessa. Tai yli 60-vuotiasta Neste Rallia, joka tunnettiin vuosikymmenet nimellä Jyväskylän suurajot ja on nykyisin pohjoismaiden suurin yleisötapahtuma, jonka pääpaikka on Jyväskylä.
Meillä on vuosien saatossa ollut myös erittäin aktiivinen kulttuuritarjonta, on kesäteattereita, näyttelyitä ja monia tapahtumia, kuten kesätapahtumien pioneeri Jyväskylän Kesä. Kesä muuten elää ja voi hyvin. Puhumattakaan kuoromusiikista, jonka juuret juontavat seminaarin ajoille ja esimerkiksi tunnettu musiikkivaikuttaja P. J. Hannikainen on aikanaan vaikuttanut Jyväskylän musiikkielämässä. Poliittisesti korrektisti hän toki toimi samaan aikaan sekä suojeluskuntien sekä työväenkuoron johtajana samoihin aikoihin. Todellinen aseveliakselin kannattaja siis, voitanee todeta. Nykyisiä tunnettuja kuorojamme ovat esimerkiksi yli satavuotias mieskuoro Sirkat sekä Seminaarinmäen mieskuoro eli Semmarit.
Ei tämä vielä mitään, paikallinen suojeluskunta nimittäin möi vuonna 1924 virkistyskäytössään olleen Ainolan alueen Jyväskylän Työväenyhdistykselle hyvässä yhteisymmärryksessä ja tuotoilla rakennettiin nykyisin Valtiontalona tunnettu suojelukohde Kirkkopuiston laidalle. Arkkitehtina toimi kukas muukaan kuin Alvar Aalto. Joka muuten on suunnitellut myös Jyväskylän Työväenyhdistyksen Aalto-salin vain parin korttelin päähän. Nyt nämä molemmat kohteet ovat ajankohtaisia kaupunginvaltuuston päätettyä 12.12.2011 Ainolan uudesta kaavasta ja alueen kehittämisestä sekä Valtiontalon remontin ollessa lähtökuopissa. Näin historia siis palaa nykypäivään. Näistä historian yhteistyömalleista yli ideologisten rajojen olisi meillä monilla nykypäivän päättäjillä paljon opittavaa.
Jyväskylän kivijalka on kuitenkin ollut ja tulee olemaan koulutus. Tämän kunniakkaan perinteen lippulaivamme on Jyväskylän Lyseo, joka perustettiin jo vuonna 1858. Nykyisin Lyseo IB-linjoineen toimii arvostettuna lukiona ja on yksi kansallisen ylpeyden aiheistamme Suomen sivistyksen synnyttäjinä, olihan se maailman ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu. Pian seurasi myös maailman ensimmäinen suomenkielinen tyttölyseo, eli nykyinen Voionmaan lukio, jossa toimii nykyisinkin esimerkiksi liikuntalinja. Kuinkas muutenkaan, näin koulutuksen ja liikunnan kaupungissa.
Oppikoulujen jälkeen Jyväskylään keskittyi opettajankoulutusta, eli syntyi Jyväskylän seminaari. Tästä on nyttemmin kehittynyt monialainen Jyväskylän yliopisto, joka on keskeisiä seudun vetovoimatekijöitä. Sekä selitys siihen, miksi meillä on maan koulutetuimmat kolmekymppiset. Uusia avauksia tarjoaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu, joka on yksi maamme halutuimmista.
Nykyisiä haasteita historiamme tarjoaa tilakysymysten muodossa, vanhat ja usein suojellut tilat kun pitää joskus remontoida. Investointeja suunniteltaessa on vastuuttomasti jopa väläytetty Lyseon lukion lakkauttamista ja siirtämistä pois yli 100-vuotiaasta Lyseon talosta. Tämä olisi täydellinen kaupunkimme sivistyshistorian nollaus, johon vastuullisten päättäjien ei tule suostua. Onneksi Kokoomuksen kunnallisjärjestö onkin jo kesällä 2011 ilmaissut kriittisen suhtautumisensa moiseen älynväläykseen. Vai mitä mieltä olet ideasta, että remonttikustannusten säästämiseksi lakkauttamalla lukiotoiminta Lyseon kiinteistö remontoitaisiin suojeltuna kohteena johonkin muuhun toimintaan. Mikä investointisäästö, kysyn vain?
Jyväskylän historia on siis rakentunut koulutuksen, kulttuurin ja liikunnan ympärille. Näin olkoon myös jatkossa. Historiaa arvostaen ja tulevaisuuteen suunnaten kohti hyvässä mielessä tunnettua Suomen Ateenaa. En nimittäin toivo, että Jyväskylä tunnettaisiin kreikkalaisittain pidetystä taloudesta. Haluankin vedota kaikkiin eri valtuustoryhmiin, että myös talousasioissa löytäisimme tuon P. J. Hannikaisen ajan yhteistyöhengen. Ei voi jatkossa olla niin, että emme edes halua puuttua toimintakulujemme rakenteisiin vaan joudumme vuosittain nostamaan verotusta. Käyttömenomme eivät jatkossa voi nousta sillä vauhdilla, kun mitä ne ensi vuoden talousarviossa nousevat.
Jaakko Selin
puheenjohtaja
Kokoomuksen Jyväskylän valtuustoryhmä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti