Tule mukaan NYT vaikuttamaan yhteisissä asioissa!

Syksyllä käydään kunnallisvaalit. Jyväskylässä valitaan 67 kaupunginvaltuutettua ja lisäksi liuta muita luottamushenkilöitä. Jotta voi tulla valituksi, on lähdettävä ehdokkaaksi kunnallisvaaleissa! Kokoomus toivottaa tervetulleeksi henkilöt, jotka ovat kiinnostuneet yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja jotka voivat sitoutua kokoomuksen arvoihin.

Kokoomuslaiseen ajattelun mukaan yhteiskunnalliset päätökset koostuvat kahdesta elementistä, tosiasioista ja arvoista. Tosiasia on, että Jyväskylässä talous on saatava tasapainoon, jotta voimme pitää lupaukset hoivasta ja huolenpidosta kasvavalle lapsi- ja vanhusväestölle.

Kokoomuslaiset arvot - sivistys, kannustavuus, suvaitsevaisuus ja välittäminen - ovat nyt tärkeämpiä kuin koskaan. Tarvitaan rohkeutta ja viisautta uudistaa niitä rakenteita, jotka eivät pitkällä tähtäimellä palvele ketään. Esimerkiksi työllisyyden hoitoon tarvitaan uusia ajatuksia ja tapoja toimia. Kuntien yhdistymisestä alkanut ja edelleen jatkuva organisaation muutos on niin ikään välttämätön. Organisaatiota on edelleen madallettava ja siirrettävä resursseja turhasta väliportaikosta opetukseen, hoivaan ja tekemiseen.

Oheisella lomakkeella voit välittää tietoa itsestäsi ja kiinnostuksestasi luottamustyötä kohtaan. Voit myös ottaa suoraan yhteyttä allekirjoittaneeseen. Nyt ei ole aika pistää päätä pensaaseen, sinua tarvitaan!

Pia Nyman
Kirjoittaja on kokoomuksen kunnallisjärjestön ja valtuustoryhmän sihteeri

Yhteystiedot: 044-202 2222,  pia.nyman@kokoomusjkl.fi

Tunne eilinen – ymmärrä nykypäivää

Hyvää Minna Canthin ja tasa-arvon päivää. Canth asui Jyväskylässä samaan aikaan, kun Jyväskylän maalaiskunta perustettiin, eli vuonna 1868. En tiedä, vaikuttiko kuntarajan piirtäminen Minnan arkipäivään. Suuresti sitä kuitenkin epäilen, olihan Canthin arki Jyväskylässä täynnä kiireistä kotiäidin elämää.

Vanha hyvä sanonta on: tunne eilinen - ymmärrä nykypäivää. Jyväskylän maalaiskunnan historia kuvaa hyvin kuntauudistusprosessia. 1960- ja 1970-luvuilla maalaiskunta ei lämmennyt kuntaliitokselle ja se torpattiin järjestelmällisesti. 1970-luvun lehtileikkeissä syyksi nostettiin muun muassa huoli reuna-alueiden kehittämisestä. 1980-luvulla taas korostetaan tiiviimpää yhteistyötä kuntien välillä ja ylikunnallisia palveluita.

1980-luvun lopulla liitoskeskustelu kärjistyi, kun Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti esittää valtioneuvostolle Jyväskylän maalaiskunnan pakkoliittämistä kaupunkiin. Maalaiskunta vastusti yhteisrintamassa liitosta ja varoitti pakkoliitoskeskustelun johtavan asenteiden lukkiutumiseen ja henkilösuhteiden kärjistymiseen. Näin myös kävi. Maalaiskunta asettautui siilipuolustukseen.

Pakkoliitosta ei tehty, mutta asia jäi kalvamaan pinnan alle. 1990-luvun puolessa välissä kunnan virkojen täyttö oli jäissä kuntaliitoskeskustelujen takia ja päätöksenteko valtuustossa oli tämän vuoksi vaikeaa. 2000-luvulla maalaiskunta lopetti siilipuolustuksen. Vuonna 2007 maalaiskunnan laskelmien mukaan tuloveroprosentti oli korotettava 19 prosentista 22 prosenttiin vuosina 2009-2011, jos kunta haluaa selvitä vain nostamalla veroja. Valtuutetut ymmärsivät, että kunta joutuisi karsimaan palveluja rankalla kädellä, mikäli se aikoo tervehdyttää taloutensa itsenäisesti. Ratkaisuna oli kuntaliitos.

Tunne eilinen, ymmärrä nykypäivää. Kuntauudistukseen liittyvä keskustelu toistaa itseään rahisevan gramofonin lailla, kun sitä peilaa maalaiskunnan historiaan. Itsenäisyyden korostaminen ja yhteistyön tiivistäminen vilahtelee keskustelussa myös nyt. Pakkoliitoskeskustelu jäädyttää asetelmia ja venyttää päätöksentekoa. Ratkaisun hetkeä siivittää ymmärrys talouden realiteeteista. Maalaiskunnan kohdalla prosessi kesti ainakin viisi vuosikymmentä. Nyt sama prosessi käydään kaikissa Suomen kunnissa samaan aikaan ja kuin nopeutetussa filmissä.

Viime vuosikymmenet tilanne on ollut hyvä. Huoltosuhde on ollut tasapainossa, talous on kasvanut ja hyvinvointivaltiota on rakennettu äärimmilleen. Tulevina vuosikymmeninä näin ei enää ole. Aikaa maalaiskunnan kaltaiseen viiden vuosikymmenen päätöksentekoprosessiin ja kypsyttelyyn ei ole.

Vanhusten määrä ei vähene tai raha lisäänny kuntaliitoksien myötä. Kukaan ei väitä, että tätä uudistusta tehdään siksi, että taivaasta tippuisi rahasäkkejä. Uudistus tehdään sen vuoksi, että nykyiset palvelut on mahdollista säilyttää edes jollain tavalla.

Eeva-Kaisa Rouhiainen

Kirjoittaja on Jyväskylän kokoomus ry:n puheenjohtaja, kunnallisjärjestön varapuheenjohtaja ja Keski-Suomen kokoomuksen hallituksen jäsen.

Hyvä hallinto pelastaa terveyspalvelut

Kun vielä pari vuotta sitten Palokan terveysasemalla toimi iltapäivystys, pyysin päästä tapaamaan sairaanhoitajaa, joka voisi kirjoittaa esimiehelleni poissaolotodistuksen lapsen sairauden vuoksi. Hoitajia löytyi, mutta meitä ohjeistettiin tulla seuraavana aamuna jonottamaan kuumeisen lapsen kanssa neuvolaan klo 8 alkaen, sillä sellainen oli käytäntö.

Saako verorahoilla enää vain käytäntöä, muttei palvelua? Hyvä hallintotapa on laaja, juridinen käsite, mutta todellisuudessa se ohjaa kaikkea julkista toimintaa, joka näkyy ja josta maksamme. Hyvä hallinto on perusoikeudet turvaavaa asiakaspalvelua. Palvelut tulee järjestää niin, että ne ovat yhdenvertaisia ja suhteellisia tarvittavaan päämäärään nähden. Pienillä lapsilla tulee olla oikeus sairaanhoitoon samoin perustein kuin aikuisilla eikä palvelun järjestämistä tule hankaloittaa joustamattomilla käytännöillä.

Hyvä hallinto takaa myös kunnallisten palveluiden tehokkuuden. Aikaisemmin käytössä ollut ns. Palokan malli mahdollisti terveyspalveluiden tehostamisen. Kaupungin omille työntekijöille maksettiin lisäkorvausta hoitosuorituksista, joita he perustehtäviensä lisäksi olivat valmiita ottamaan. Mm. suunterveydenhuollossa suuhygienistit saattoivat ottaa lisätehtäviä, jotka purkivat hammaslääkärijonoja. Samalla työ koettiin kehittäväksi, sillä se kannusti erikoistumiseen.

Kuntayhtymien hajotessa ja uusien syntyessä muodostuu usein hallinnollisia solmuja, jotka vain kiristyvät poliittisen väännön tai virkamieskulttuurien törmäyksen seurauksena. Kuntalaisen arjessa se näkyy pitkinä jonotusaikoina, lääkäripulana ja työpaikoilla uupumuksena.

Kokoomuksen valtuustoryhmä teki vuoden 2010 lopussa aloitteen kaupungin työntekijöiden työhyvinvoinnin parantamisesta. Aloite sai hyvän vastaanoton kaikissa puolueissa. Peruskysymys on, tuleeko kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluihin palkata lisää henkilökuntaa vai tehostetaanko palveluja esim. ulkoistamalla. Kestävämpiä ratkaisuja saadaan aikaiseksi hallintoa perkaamalla. Keskeisessä roolissa on esimiestyö. Laadukkaalla johtamisella varmistetaan työntekijöiden jaksaminen. Yksiköihin, joissa henkilöstöjohtaminen ja hyvä hallinto ovat hukassa, on turha palkata uusia ammattilaisia väsymään.

Peruspalveluministeri Maria Gutzenina-Richardson (sd.) esitti äskettäin, että yksityisten lääkäripalveluiden kela-korvaus tulisi poistaa. Säästyneillä rahoilla kehitettäisiin julkista terveydenhuoltoa. Ministeri myös päätteli, että poistettu kela-korvaus tasa-arvoistaisi kansalaisia, kun he siirtyisivät käyttämään julkista terveydenhuoltoa. Ne, jotka yksityisiä palveluja jo käyttävät, käyttäisivät niitä todennäköisesti myös poiston jälkeenkin, niin pieni kela-korvaus rahallisesti on. MGR jätti vain huomioimatta kunnallisten hallintomallien kankeuden. Jos palvelukäytäntö ei toimi ja sisäiset palkkausjärjestelmät eivät kannusta julkisen terveydenhuollon työntekijöitä, niin kela-poistoista ei koidu hyötyä. Rahat satavat verotaivaasta vain pohjattomaan kaivoon.

Entäpä jos yksityisten lääkäriasemien kela-korvaus tuplattaisiin tai jopa triplattaisiin? Yksityiset terveyspalvelut tulisivat yhä useamman kansalaisen ulottuville varallisuuteen katsomatta. Se lisäisi yksityisen kuluttajan mahdollisuutta valita, mistä palvelunsa ostaa sen sijaan, että jää viikoiksi jonottamaan aikaa hammaslääkärille. Nykyisin kunnallisten terveyspalvelujen valinnanvapautta helpottaa oikeus valita terveyskeskus, josta hoitoa haluaa. Valtaosa tyytyy edelleen jonottamaan pitkiä aikoja lähiterveyskeskuksen jonossa, vaikka saman kuntayhtymän, mutta 40 kilometrin päässä sijaitsevalle terveysasemalle saisi vapaan ajan samalle viikolle.

Hyvä hallintotapa edellyttäisi, että kuntalaisille suositeltaisiin oman kunnan tai kuntayhtymän terveyskeskusta, jossa kuormitus on vähäisempi. Vaihtoehtojen tarjoaminen tuntuisi nopeimmalle tavalle vähentää jonojen keskittymistä tietyille asemille ja kannustaa kuntalaisia omaehtoisuuteen. 

Marjo Tossavainen

Kirjoittaja on kunnallisjärjestön hallituksen jäsen ja Jvyäskylän kokoomus ry:n varapuheenjohtaja.

"Kulttuurista ja liikunnasta hyvinvointia" - resepti kuntalaisille ja päättäjille

Yhä useampi lapsi liikkuu yhä vähemmän. Moni nuori on syrjäytynyt ja luku nousee edelleen. Monen aikuisen voimavarat eivät riitä omastakaan hyvinvoinnista huolehtimiseen. Pahoinvointiamme korjaavien toimien menot kasvavat. Eikä rahaa tunnu olevan koskaan riittävästi. Johtuisiko se siitä ettemme pääse ongelmien ytimeen ja muuttamaan suuntaa riittävän ajoissa?

Kulttuurin, liikunnan ja hyvinvoinnin yhteys on osoitettu niin kansallisissa kuin kansainvälisissäkin  tutkimuksissa. Kulttuuri, taidekasvatus ja liikunta luo edellytyksiä täysipainoiselle elämälle ja voi estää syrjäytymistä eri ikäkausina sekä erilaisten väestöryhmien keskuudessa. Kulttuurilla ja liikunnalla on tervehdyttäviä vaikutuksia. Niiden avulla voidaan vähentää sairaalavuorokausia ja auttaa toipumisessa, sekä ennaltaehkäistä fyysistä ja henkistä pahoinvointia kaikkine lieveilmiöineen.

Leivoimme lasten kanssa laskiaispullia ja niitä pyöritellessämme pohdin miten hyvä pulla tehdään? Voisiko hyvinvointiinkin löytyä reseptiä? Mietin mitä se sisältäisi ja kuinka jokaisella on osuutensa ja toisaalta vastuunsa lopputuloksesta. Jos jokin aines on vähissä, on meillä mahdollisuus ja suorastaan velvollisuus auttaa toinen toistamme. Vähän kuin meidän leipoessamme: yksi vaivasi taikinan, toinen oli näppärä pullanpyörittäjä ja voiteli pullat, kolmas vahti uunia ja valmisti täytteet. Kaikkien kädet olivat vuorollaan taikinassa ja opimme toinen toiseltamme.

Kulttuurista ja liikunnasta hyvinvointia - perusainekset ja mitat (suluissa):

1. Yhteistyötä ja hyviä käytänteitä yli eri toimialojen. (Tarvitaan nykyistä enemmän.)
2. Kokonaisuuksien ja asiayhteyksien hahmottamista. (Satsataan ennaltaehkäisyyn enemmän, se kannattaa varmasti)
3. Uskallusta, rohkeutta, intoa ja uusia ajatuksia.(Tätä ei voi olla koskaan liikaa!)
4. Kaiken ikäiset kuntalaiset, erityisesti nuoret, ja yhteistyötahot mukaan. (Varmistettava kanavat, forumit ja osallistumisen monipuoliset mahdollisuudet ja erilaiset toteutustavat)
5. Ratkaisukeskeisyyttä ja vaihtoehtoja ongelmien painottamisen sijaan. (Mitä enemmän tätä, sitä helpommin päästään hyvään lopputulokseen)

Kulttuuria ja liikuntaa tarjotaan ja nautitaan säännöllisesti; 2-3 kertaa pari tuntia kerrallaan on suositeltava henkilökohtainen viikkoannos. Kukin voi vaikuttaa omalla aktiivisuudellaan ja esimerkillään. Erityisesti päättäjien on syytä tutustua toimijoihin sekä tulevaisuutta hahmottaviin kirjasto-, liikunta-, ja nuorisoverkkoratkaisuihin tarkemmin. Lisätietoa löytyy esimerkiksi kaupungin nettisivuilta.

Parhaan tuloksen saa nauttimalla kulttuuria ja liikuntaa yhdessä läheisen, ystävän, sukulaisen, naapurin tai vaikkapa työyhteisön jäsenten kesken. Reseptin perusaineksia kannattaa sekoittaa muihinkin toimialoihin.

Pauliina Holm

Kirjoittaja on Jyväskylän kulttuuri-, liikunta ja nuorisolautakunnan puheenjohtaja