Jyväskylän tulevaisuus on päättäjien käsissä

Kuntien taloustilanne huononi vuonna 2011. Talouden tilaa kuvaava vuosikate laski, koska kuntien toimintakate heikkeni enemmän kuin verotulot ja valtionosuudet kasvoivat. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan. Lainaa per asukas oli keskimäärin kunnissa 2 000 euroa vuonna 2011 ja 1 960 euroa vuonna 2010. Jyväskylässä velkaa per asukas oli n. 2 500 euroa vuonna 2011 ja n. 2 000 euroa vuonna 2010. Tämän vuoden arvio on n. 3 000 euroa.

Samaan aikaan kotitalouksien nettorahoitusvarat laskivat vuonna 2011, toisin sanoen lainanotto jatkoi kasvuaan ja osakkeet laskuaan. Kotitalouksien velat nousivat 125 miljardiin euroon. Kotitalouksien ja kuntien velkaantuminen on otettava vakavasti.

Elämmekö maailmassa, jossa kaikki on saatava heti ja rahansaanti on ollut helppoa? Jokaisen päätöksentekijän olisi muistettava, että julkisen vallan velanotto otetaan säästöistä, jotka eivät enää suuntaudu yrityksille investointien rahoittamiseen. Näin vähennetään investointeihin tarjolla olevaa rahoitusta ja nostetaan korkoa. Investoinnit vähenevät ja talouskasvu hidastuu. Vaalivuonna on muistettava vastuunsa lupausten suhteen.

Kuntien yhteenlaskettu velka ei ole kuitenkaan noussut parina viime vuonna, kun isoja investointeja ei ole tehty. Vastaavasti palvelujen tuottamisen kulut ovat nousseet. Kunnat ja kuntayhtymät ovat lisänneet henkilöstöään.

Samaan aikaan kuntien ja kuntayhtymien koulutuksen, terveydenhuoltopalveluiden ja sosiaalipalveluiden kokonaistuottavuus on laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kunnilla ovat tuottavuusohjelmat, jotka eivät ilmeisesti ole olleet tavoitteiltaan tarpeeksi tehokkaita. Hyvinvointiyhteiskunnan suurin ongelma on työn tuottavuuden kasvun hidastuminen, kun väestön ikääntyminen kasvattaa julkisia menoja.

Kunta organisaationa budjetteineen on hidas muutoksissa. Perinteisen budjetoinnin tilalle tulisi kehittää tuottavuuteen ja tehokkuuteen kannustava järjestelmä. Monitasoinen hierarkia luo epäselviä vallan ja vastuun kohtaamisia, joka näkyy asukkaille, asiakkaille ja henkilöstölle monimutkaisena ja hitaana palveluna.

Miten tuottavuutta ja tehokkuutta voi lisätä, jotta vuosikate nousisi? Tärkeä tuottavuuden nousussa on osaamispääoman kehittäminen, jota johdetaan rakenteita kehittämällä. Kuntien johdon, esimiesten ja henkilöstön osaamisen kehittäminen systemaattisesti ja kokonaisvaltaisesti tuo tulosta. Henkilöstön hyvinvointi ja joustava käyttö, hankinnat ja sisäiset toiminnot järkevällä suunnittelulla, toiminnalla ja arvioinnilla tuovat tulosta ja tehokkuutta. Tehokkuus on säästeliäisyyttä.

Uuden sukupolven organisaatiota rakentaessa tulisi suunnata katseet tulevaisuuteen ja luoda uudenlaisia julkisjohtamisen malleja ja rakenteita Jyväskylään. Vanhoilla ajatuksilla ja tavoilla mikään ei muutu, eikä tuottavuutta saada nousuun. Innovatiivisia ja rohkeita ratkaisuja tarvitaan tulevissa päätöksissä.

Merja Hautakangas

Kirjoittaja on Jyväskylän kaupunginvaltuuston varavaltuutettu, kaupunginhallituksen varajäsen ja kaupunkirakennelautakunnan jäsen.