Kilpailukykyä kannustimilla ja normien purkamisella

Viimeisten viikkojen aikana kansainväliset arvioijat ovat lähettäneet kriittisiä signaaleja Suomen taloudellisesta tilasta. Noin viikko sitten Suomi menetti asemansa luottoluokituslaitos Fitchin korkeimmassa kolmen A:n luokassa. Samalla viikolla EU:n komissio lähetti Suomelle kirjeen, jossa kehotetaan Suomea jatkamaan rakenteellisia uudistuksia sekä parantamaan kilpailukykyään ja tuottavuuttaan. Jos riittäviä muutoksia ei Suomen kansantalouteen saada aikaiseksi, tulevaisuudessa meitä pahimmillaan odottaa useille kriisimaille tuttu liiallisen alijäämän menettely. Liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä vaaditaan, että kyseinen maa toimittaa suunnitelman korjaavasta toimesta ja politiikoista, joita se noudattaa, sekä näiden saavuttamiseen liittyvistä määräajoista.

Vaikka Fitchin päätös ja komission paimenkirje olivat odotettuja, on niiden välittämä viesti vakava. Ulkomaisten toimijoiden usko siihen, että me voisimme omin päätöksin nousta vaikeasta taloustilanteesta, on käymässä vähiin. Siksi hallituksen on jatkettava määrätietoisesti työtä talouden suunnan kääntämiseksi. Tässä isoin työmaa hallituksella on työmarkkinapolitiikassa. Komission mukaan Suomen tulevan kasvun kynnyskysymys on se, kuinka työnteon kannustimia voidaan parantaa erityisesti vähemmän koulutetun työvoiman osalta. Lisäksi Suomelta odotetaan uusia avauksia työurien pidentämiseksi sekä kilpailun avaamiseksi monilla toistaiseksi suljetuilla aloilla.

Pientä toivoa näiden ohjeiden toteuttamiseksi on olemassa. Länsimaiden jäykimmät työmarkkinat ottavat mahdollisen yhteiskuntasopimuksen myötä pieniä askelia kohti parempaa sopeutumiskykyä talouden suhdanteisiin. Erityisesti paikallisen sopimisen edistämisessä alkavilla liittokohtaisilla neuvotteluilla on iso vastuu. Tämä olisi myös ja ennen kaikkea työttöminä olevien tai työttömyysuhan alla olevien ihmisten etujen mukaista.

Mahdollisen yhteiskuntasopimuksen jälkeenkin jää paljon tehtävää. Ennen kaikkea meidän pitää löytää keinoja, joilla suomalaisia voidaan kannustaa tekemään enemmän töitä. Tehokkain väline tässä on verotus. Tuloverotuksen jyrkkä progressio puree jo keskituloisiin ja tekee hyvin vaikeaksi vaurastumisen omalla työllä. Työn verotusta onkin jo kevennetty tällä hallituskaudella pieni- ja keskituloisille työtulovähennyksen kautta. Samaa linjaa on syytä jatkaa ja suunnata veronkevennysvara ensisijaisesti sellaisiin kohteisiin, joissa verotuksen keventäminen kaikkein eniten lisää työtä ja taloudellista toimeliaisuutta.

Talouden dynamiikkaa ja työllistymiskykyä parantaa myös nykyistä järkevämpi säätely. Kokoomuksen pitkäaikainen tavoite, eli kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen on tästä hyvä esimerkki, mutta lisää tarvitaan. Ja näitä esimerkkejä on paljon. Eduskuntaan tulee kevään aikana tilintarkastuslain uudistus. Sen yhteydessä on tarkkaan huolehdittava, että suomalaisille yrityksille ei säädetä raskaampia vaatimuksia kuin EU-säädökset edellyttävät. Kaupan suuryksikkösääntelyn laukaisevaa kerrosneliörajaa on korotettava tuntuvasti, jotta kauppakeskusinvestointeja saataisiin lisää.

Myös alkoholilainsäädännön uudistukseen sisältyy taloutta vahvistavia mahdollisuuksia. Yhtenä avauksena keskusteluissa on ollut esillä kaupan prosenttirajojen nosto. Tämä tarkoittaisi, että esimerkiksi laadukkaat pienpanimotuotteet pääsisivät kaupan laajan jakelutien kautta helpommin markkinoille. Tämä olisi merkittävä piristysruiske sekä kaupalle, juomanvalmistajille että kotimaisille viljantuottajille. Samalla vahvojen oluiden matkustajatuonti toivottavasti vähenisi ja saisimme nykyistä enemmän verotuottoja vahvistamaan kotimaan julkista taloutta.

Tuen kaikkia uudistuksia, jotka tuovat lisää suomalaista työtä. Se on ainoa tapa turvata hyvinvointiyhteiskunta kestävällä tavalla.

Sinuhe Wallinheimo,

kansanedustaja

Valtuustoryhmän kommenttipuheenvuoro tarkastuslautakunnan lausuntoon

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Kokoomuksen valtuustoryhmä kiittää tarkastuslautakuntaa isosta ja ansiokkaasti tehdystä työstä ja hyvästä arviointikertomuksesta. 47 tarkastuskäyntiä tai kokousta, oman toimen ohella, on ollut melkoinen savotta. Lautakunta on nyt kahdessa vuodessa käynyt lähes koko kaupungin läpi, tehnyt lähes sata tarkastusta. Yleisesti voisi sanoa, että Jyväskylän kaupungissa asiat ovat varsin hyvällä tolalla, kunhan nyt vain jatketaan yhdessä samaan suuntaan saatetaan talous tasapainoon ja jatkuvasti kehitetään toimintoja ja tarvittaessa uudistetaan rakenteita.

Tämä oli jo toinen kerta kun tarkastuskertomusta aikaistettiin niin, että nyt saatiin jo vastauksetkin kesäkuun valtuustoon, ensivuoden suunnittelun pohjaksi. Lienee hyvä käytäntö myös jatkossa.

Tarkastuslautakunnan tehtävänä on antaa kaupunginvaltuustolle arvionsa, korostan, siis oman arvionsa valtuuston edellisenä vuonna asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Siksi itse kyllä edelleenkin toivoisin, ettei kertomuksessa enää esitettäisi kysymyksiä, onhan niitä ollut vuosi aikaa tehdä ja saada vastauksia. Voisiko tämä olla tavoitteena kuluvalle kaudelle? Valmis kertomus nopeuttaisi jatkotyöstöä.

Tarkastuslautakunta kiinnitti jälleen huomiota valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden valmisteluun. Vaikka parannusta on tapahtunut niin edelleen on kiinnitettävä huomiota siihen, että tavoitteet ovat konkreettisia, realistisia, toiminnan kannalta olennaisia ja mielellään mitattavia. Kaupunginhallitus lupasikin kiinnittää tähän erityistä huomiota talousarvion 2016 laatimisen yhteydessä. Etenkin nyt, kun uusi strategia on valmis, niin hallitukselta odotetaan entistä ohjaavampaa roolia tavoitteiden asettelussa. 

Valtuustoryhmämme mielestä on hyvä, että tavoitteiden asettamisessa ovat toimielimet itse mukana. Näin sitoutuminen tavoitteiden toteuttamiseen on parempaa ja saadaan tuloksia aikaan.

Suomessa on viime vuosien aikana investoitu voimakkaasti ICT-hankintohin. Sekä valtionhallinnossa, että kuntasektorilla on käytössä satoja erilaisia tietojärjestelmiä. Ja on yleisesti koettu, että niiden toiminnoissa on päällekkäisyyttä ja etteivät ne riittävästi keskustele keskenään ja näin aiheutuu turhia kustanteita. Tähän kiinnitti lautakunta huomiota myös Jyväskylän kohdalta. Asian eteen on kaupungissa kyllä tehty; konsernilla on ict-ohjausryhmä, on palvelualueiden ict-kehittämisryhmät, on otettu keskitetty SAP-järjestelmä käyttöön. Jatkossakin tulee asiaan panostaa ja luottamushenkilönä kyllä mielelläni näkisin kokonaisselvityksen tietojärjestelmiemme kokonaisuudesta ja sen toimivuudesta.

Hyvistä käytännöistä lautakunta otti esille Palokan terveysaseman suun terveydenhuollon uuden toimintamallin sekä Huhtasuon uuden hoitajavetoisen hoitomallin. Nämä ovat loistavia esimerkkejä siitä miten uusilla ideoilla ja moderneilla käytänteillä saadaan aikaan toiminnan voimakasta tehostamista ja taloudellisuutta. Suosittelemme ottamaan näistä mallia ja kehittämään kaupungin toimintoja eri palvelualueilla.

Lautakunta kommentoi Jyväskylän kaupungin taloutta suurten kaupunkien vertailussa. Asukkaillamme on neljänneksi eniten velkaa per asukas (2990 euroa). Jyväskylän veroprosentti on toiseksi korkein, vain Kuopiossa ja Lahdessa on korkeampi veroprosentti. Kuitenkin kaupungin taloudessa on näkyvissä positiivisia merkkejä. Talousarviossa pysyttiiin ja vuosikate on selvästi arvioitua parempi. Henkilöstömäärän kasvu on saatu pysähtymään ja itse asiassa ensimmäistä kertaa uuden kunnan aikana työtekijöiden määrä väheni.

Kiitän edellistä kaupunginjohtajaa Markku Anderssonia, siitä että hän sai viimeisenä työnään kaupungin talouden kääntymään nousu-uralle. Se on hyvä perintö nykyiselle kaupunginjohtajallemme Timo Koivistolle.

Tarkastuslautakunta korostaa aiheellisesti jokaisen esimiehen velvollisuutta sisäiseen valvontaan koko vuoden aikana, jotta taloudellisiin poikkeamiin pystytään puuttumaan mahdollisimman nopeasti.

Edelleen valtuustoryhmämme on sitä mieltä, että rakenteelliset ratkaisut ja ennakkoluulottomat, vastuulliset uudistukset palveluiden järjestämisessä kannattavat pitkällä tähtäimellä ja pystymme tasapainottamaan taloustilannetta.

Talouden suuntaa ei käännetä veroprosenttia korottamalla vaan kulurakennetta muuttamalla. Kokoomuksen valtuustoryhmä painottaa, että päättäjien on tunnettava jatkossakin vastuunsa ja pystyttävä tekemään kokonaistalouden parantamiseksi vaikeiltakin tuntuvia päätöksiä.

Siis hyvät valtuutetut. Pelivaraa ei vieläkään ole, kulunut vuosi oli kuitenki edelleen tappiollinen. Tämän valtuuston on nyt vain pystyttävä tekemään rakenteellisia muutoksia, ja taloutta tasapainottavia päätöksiä. Yhteistyössä, ja yhteisesti vastuuta kantaen. Samaa peräänkuulutan lautakunnilta ja johtavilta virkamiehiltä; nyt tarvitaan johtajuutta, linjakkuutta ja selkärankaisuutta. Hyvää johtamista, esimiesten tukemista toimissaan. Yhdessä tämä homma voidaan hoitaa kunniakkaasti maaliin, niin että lapsillammekin ja heidän lapsillaan olisi hyvä kaupunki elää ja rakentaa parempaa yhteiskuntaa.

Herra puheenjohtaja, Kokoomuksen valtuustoryhmän puolesta valtuusto voi hyväksyä vuoden 2014 tilinpäätöksen ja myöntää tillivelvollisille vastuuvapauden tilikaudelta 1.1.-31.12.2014.

Kokoomuksen valtuustoryhmän puolesta,

Juha Suonperä

valtuustoryhmän puheenjohtaja (kok.)

Valtuustoaloite: Jaloittelutauot Jyväskylän kaupunkiorganisaation luottamuselinten kokouksiin

Caius Forsberg

Useat maailman maat, kuten myös Suomi, ovat laatineet kansalaisilleen fyysisen aktiivisuuden suositukset. Fyysisen aktiivisuuden suositus ottaa kantaa liikunnan määrän, laadun ja toteuttamistapojen lisäksi myös liikkumattomuuteen sekä istumisen, ravinnon ja unen määrään. Pitkiä ja yhtämittaisia, yli kaksi tuntia kestäviä istumisjaksoja tulee välttää vapaa-ajan lisäksi myös koulussa ja työssä.

Useissa tutkimuksissa on todettu, että istuva elämäntapa heikentää aineenvaihduntaa ja lisää sairauksia. Istuminen kasvattaa esimerkiksi metabolisen oireyhtymän, sydän- ja verisuonisairauksien sekä kakkostyypin diabeteksen riskiä. Istuessa ruumiin energiankulutus on lähes lepotilassa. Heti kun nousee seisomaan, kulutus kasvaa 13 prosenttia ja jalkojen heiluttelu vielä kaksinkertaistaa energiankulutuksen lepotilaan verrattuna. Jatkuva istuminen on terveysriski riippumatta ihmisen muusta fyysisestä aktiivisuudesta tai painoindeksistä.

Uusi kaupunkistrategia korostaa Jyväskylän olevan rohkeasti aikaansa edellä. Jyväskylän profiloituminen liikuntakaupungiksi on meille suuri vahvuus, jonka tulee näkyä myös käytännössä. 

Luottamuselinten kokoukset kestävät useita tunteja eikä jaloittelutaukoja juurikaan pidetä. Jyväskylän kaupungin luottamushenkilöiden tulisi omalla esimerkillään olla osa liikkuvaa ja aktiivista Jyväskylää. Myös luottamustyön mielekkyys, luottamushenkilöiden vireystila ja jopa työn laatu paranevat kun kokouksissa pidetään riittävän usein lyhyitä jaloittelutaukoja. 

Esitämme, että Jyväskylän kaupunkiorganisaation kaikissa luottamuselimissä siirrytään käytäntöön, jonka mukaan kokouksissa ja seminaareissa pidetään esim. pieni jaloittelutauko noin tunnin välein.

15.6.2015

Caius Forsberg (kok.)                            Kaisa Peltonen (vihr.)

TALOUSKASVUA PAREMMALLA TYÖELÄMÄLLÄ

Työelämä on muuttunut. Teknologia, erityisesti digitalisaatio, on lisännyt työelämän tempoa, informaation määrää ja tehnyt työstä liikkuvampaa. Monet pysyväksi koetut työn ja sen tekemisen raja-aidat ovat murtuneet vauhdilla. Yhä useammin työ ei ole enää sidottu paikkaan tai aikaan ja töitä tehdään virallisen työajan ulkopuolella. Perinteisen tavan rinnalle on syntynyt uusia tapoja tehdä työtä.

Työnteon ja työelämän murros ei ole tälläkään kertaa tapahtunut ongelmitta. Muuttuneissa olosuhteissa useamman meistä motivaatio työntekoa kohtaan ja työssä jaksaminen ovat vähentyneet. Viime vuonna Suomessa ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle jää vuosittain noin 20 000 työntekijää, joista joka kahdeksas on alle 35-vuotias nuori. Joka neljäs suomalainen ei usko jaksavansa työssä eläkeikään saakka.

Lähes kaikissa tapauksissa perimmäinen syy työssä uupumisten takana ovat vallitsevat työelämän järjestelyt, jotka eivät enää vastaa nykypäivän elämän ja ihmisten vaatimuksia. Siksi jos me haluamme lisätä suomalaisten työssäkäyntiä ja jaksamista sekä turvata tätä kautta hyvinvointiyhteiskunnan palvelut, meidän on kiireen vilkkaan tehtävä radikaaleja parannuksia tapaamme tehdä työtä. Tavoitteena ei tule olla enempää eikä vähempää kuin maailman parhaan työelämän luominen suomalaisille.

"Tavoitteena ei tule olla enempää eikä vähempää kuin maailman parhaan työelämän luominen suomalaisille."

Liikkeelle voidaan lähteä tekemällä nykyistä työaikalainsäädäntöä joustavammaksi. Toisin kuin 1950- ja 60-luvuilla yhä useammin töitä tehdään virallisen työajan ulkopuolella, mikä tekee työajan seurannasta hankalaa ja asettaa haasteen työntekijän jaksamiselle. On sekä työntekijän että työnantajan etu, että töitä tehdään silloin, kun niitä on, ja lyhennetään työpäivän pituutta, kun töitä ei ole. Työaikapankkimallin pääpiirteet ja siihen liittyvät työaikasuojelun vähimmäisehdot tulisi kirjata lakiin.

Toiseksi työelämän laatua on mahdollista parantaa huomioimalla eri alojen erityispiirteet. Työn luonne vaikkapa vähittäiskaupassa tai rakennusalalla on erilainen. Tarvitaankin lisää paikallista sopimista, joka perustuu työntekijöiden ja -antajien keskinäiselle luottamukselle.

 "Tarvitaankin lisää paikallista sopimista, joka perustuu työntekijöiden ja -antajien keskinäiselle luottamukselle."

Esimerkiksi nopeasti kasvavat pörssiyhtiöt Netflix ja Virgin Group ovat antaneet työntekijöilleen rajattoman lomaoikeuden ja mahdollisuuden pitää lomaa milloin tahansa, kunhan työntekijälle annetut työtehtävät on suoritettu. Lähtöajatus näille yrityksillä on ollut näin mullistavaan malliin siirtymisessä se, että mitä enemmän työntekijä saa vaikuttaa omaan työhönsä, sitä motivoivampaa työ on.

Samanlaiseen rohkeuteen tulisi tehdä myös meillä mahdollisuudet. Työntekijälle pitäisi antaa enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa omiin työaikoihinsa, mikä vähentäisi myös sairauspoissaoloja. Tämä vaatii asennemuutosta ja aitoa luottamusta.

Toisaalta samalla, kun joustoja lisätään, on tärkeää huolehtia työntekijän jaksamisesta. Työpaikoilla täytyy sopia siitä, milloin työntekijä on aidosti vapaalla. Se, että työntekijä on jatkuvasti tavoitettavissa, ei tarkoita, että hän on aina käytettävissä. Kaikki tämä edellyttää hyvää johtamista. Johdon tehtävä on myös huolehtia, että työterveyshuolto toimii. Tärkeintä on tarttua ajoissa ongelmiin.

Viimein uudenlaista joustavuutta työelämässä tarvittaisiin ihmisten vaihtelevien elämäntilanteiden takia. Jos hyvinvointiyhteiskunta halutaan pelastaa, silloin kaikille työnhaluisille on luotava mahdollisuus osallistua työelämään omalla panoksellaan. Osatyökykyisissä, vanhuseläkkeellä olevat, opiskelijat ja työeläkkeellä olevat ovat siitä nyt pääosin ulkona.

Keinoja heidän auttamiseksi on useita. Luomalla oppisopimuksen rinnalle koulutussopimus, monelle pitkäaikaistyöttömällekin voi avautua uusia väyliä takaisin työelämään. Vanhemmuuden kustannusten nykyistä tasaisempi jakaminen kannustaisi puolestaan pienten lasten vanhempia tarttumaan mieluummin lyhennettyyn työaikaan kuin poistumaan kokonaan työelämästä. Työn verotusta keventämällä ja työttömyysturvan suojaosuuksia korottamalla lyhyetkin työt muuttuvat kannattaviksi ottaa vastaan.

Suomen saaminen uuteen nousuun vaatii rohkeutta päivittää työelämämme pelisäännöt uutta työtä vastaavaksi. Tarvitsemme pelisäännöt, jotka toimivat vielä huomennakin.

Sinuhe Wallinheimo
Kansanedustaja (kok.)

KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISKUNNALLINEN MERKITYS

Olisi jo viimein aika tunnustaa kolmannen sektorin yhteiskunnallinen merkitys. Yhdistykset ja järjestöt, eli kolmas sektori, ovat huikea voimavara, joiden toiminnassa pienillä panoksilla saadaan aikaan paljon. Järjestöjen vapaaehtoistyön kansantaloudellinen vaikutus on merkittävä (yli sata miljoonaa vuodessa) ja tehokkuusero huomattava verrattuna julkisen sektorin palkkatyöhön. Järjestöt olisi saatava aidosti mukaan myös palvelutuotantoon.

Yli kolmasosa suomalaisista aikuisista osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Vapaaehtoistoiminta antaa paljon sekä tekijälleen, että vastaanottajalleen. Se lisää kaikkien osapuolten hyvinvointia, terveyttä, yhteisöllisyyden kokemusta ja myös kansalaisten yhteiskunnallista tiedostamista.

"Kolmannen sektorin vahvuuksia on juuri se, että se pystyy yhdistämään palkkatyötä ja vapaaehtoistyötä tavalla, johon julkinen sektori ei pysty ja tuomaan yhteen yhteiskunnan eri osaamisalueita."

Kolmannen sektorin vahvuuksia on juuri se, että se pystyy yhdistämään palkkatyötä ja vapaaehtoistyötä tavalla, johon julkinen sektori ei pysty ja tuomaan yhteen yhteiskunnan eri osaamisalueita. Tulevaisuuden haasteita ikääntyvässä yhteiskunnassa on muun muassa se, kuinka julkinen sektori ja kolmas sektori pystyvät aitoon yhteistyöhön, jossa keskustellen ja yhteisen toiminnan kautta haetaan ratkaisuja ongelmiin ja haasteisiin.

Asuttuani Keski-Euroopassa useampia vuosia huomasin miten hienosti järjestöpuoli voikaan toimia esimerkiksi osana palvelutuotantoa. Monessa maassa järjestöjen taloudelliset resurssit ovat aivan toista luokkaa kuin meillä. Usein valtio ja kunnat rahoittavat toimintaa mittavastikin, siten että budjetista katsotaan suoraan isompi siivu järjestöille ja se jaetaan sen mukaan, mitä palveluita minkäkin järjestön kanssa on sovittu tuotettavaksi. 

"Erittäin hyvänä rahoitusmallina näkisin verovähennysoikeuden."

Erittäin hyvänä rahoitusmallina näkisin verovähennysoikeuden. Verovähennysoikeus vauhdittaisi kansalaisten tukea järjestöille. Vielä parempi vaihtoehto olisi kuitenkin Unkarin mallin, jossa työntekijä osoittaa palkastaan yhden prosentin haluamalleen järjestölle. Näin verovarat ohjautuvat sinne minne kansalaiset haluavat, kuten urheiluun, kulttuuriin tai kansalaisjärjestöjen työhön. Tällöin tukien saajat eivät ole pienen ryhmän päätettävissä.

Tukemalla eri keinoin järjestöjen ja yhdistysten työtä mahdollistamme tämän tärkeän voimavaramme olemassaolon ja osoitamme arvostusta tehdylle työlle.

Kati-Erika Timperi

Eduskuntavaaliehdokas (kok.)
Jyväskylän kaupunginhallituksen jäsen
Keski-Suomen maakuntavaltuutettu

TURVALLISUUS JA TALOUS TÄYTYY PITÄÄ AINA KUNNOSSA

”Niin muuttuu maailma, Eskoni”, totesi suutari Topias pojalleen Aleksis Kiven Nummisuutareissa, kun tämä kosioretkelle lähti. Niin se muuttuu, niin se on aina tehnyt ja tulee tekemään. Muutoksessa on syytä pysyä mukana.

Maailmanpoliittinen tilanne muuttui Venäjän tunkeutuessa Ukrainaan, ja alkoi jälleen uusi ajanjakso. Venäjä hyökkäsi Tšetšeniaan vuosina 1994 ja 1999 ja Georgiaan vuonna 2008. Nyt oli Ukrainan vuoro. Krimihän kuului ennen Venäjään, ja siellä ovat venäläisten Mustanmeren laivaston tukikohdat, suuret luonnonrikkaudet ja Itä-Ukrainan venäjänkielisillä alueilla voimakkaasti sotateollisuutta.

  "Pitää kuitenkin muistaa, ettei Suomi ole Ukraina, ei tule ruokkia turhia pelkoja."

Mielipidekyselyjen mukaan turvattomuuden tunne ja Venäjän pelko ovat Suomessa kasvaneet. Pitää kuitenkin muistaa, ettei Suomi ole Ukraina, ei tule ruokkia turhia pelkoja. Suomessa on hyvässä kunnossa olevat turvallisuusorganisaatiot: Rajavartiolaitos, Tulli, Poliisi ja Puolustusvoimat. Tämän lisäksi jokainen ministeriö vastaa varautumisesta poikkeuksellisiin oloihin omalla toimialueellaan. Tässä mielessä Suomi on varsin poikkeuksellinen ja harvinainen yhteiskunta maailmassa. Kokonaismaanpuolustus ja poikkeusoloihin varautuminen ovat varsin hyvällä mallilla.

Toki vallitsevaan tilanteeseen ei saa tuudittautua, vaan turvallisuusrakenteemme on jatkuvasti pidettävä ajan tasalla ja taloutemme terveenä. Ne ovat yhteiskuntamme kivijalat ja perustana kaikelle muulle. Tuleville sukupolvillemme pitää jättää terve ja kansainvälisesti kilpailukykyinen Suomi.

"Tiedustelulainsäädäntö tulee uusia ja siten saada viranomaisille oikeus tietoliikennetiedusteluun."

Tiedustelulainsäädäntö tulee uusia ja siten saada viranomaisille oikeus tietoliikennetiedusteluun. Kun sotilaallinen toiminta siirtyy signaaleista taivaalla verkkoon, pitää tiedustelun päästä sinne mukaan. Valtionhallinnon vuoden 2011 kohdistamat supistukset puolustushallintoon tulee perua ja panostuksia siihen tulee kasvattaa lähivuosina Puolustuksen parlamentaarisen työryhmän raportin mukaisesti. Sehän oli varsin yksimielinen ja antaa siten hyvät osviitat tulevalle hallitukselle. Suuret muutokset ja rakenneuudistukset on jo tehty, joten nyt keskitytään maanpuolustuksen ylläpitämiseen ja kehittämiseen.

Pitäkäämme Suomi myös tulevaisuudessa yhtenä maailman parhaimmista maista!

Aurinkoista kevättä kaikille!

Juha Suonperä

Eduskuntavaaliehdokas (kok.)

Eversti evp.

EDESSÄ SOTE-VAALIT

Saimme eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokuntaan puolueiden puheenjohtajilta kovan haasteen. Meidän piti yrittää luoda parissa viikossa kokonaan uusi sote-malli perustuslakivaliokuntaan kaatuneen, vuosia valmistellun mallin tilalle. Jouduimme poliitikkoina ottamaan hoitaaksemme sekä asiantuntijavalmistelijan että päätöksentekijän roolit.

Teimme työtä käskettyä, vaikka totesimme jo työhön ryhtyessämme urakan lähes mahdottomaksi. Malli törmäsi odotusten mukaisesti perustuslaillisiin ongelmiin. Ja hyvä niin. Vaikka onnistuimme selkeyttämään parlamentaarisesti valmisteltua mallia, olisi siihen edelleenkin jäänyt merkittäviä epäkohtia mm. palveluiden järjestämistä ja rahoitusta koskevien vastuiden ja roolitusten osalta.

Sote-uudistus ei kuitenkaan painu unholaan. Päinvastoin, se nousee nyt kevään vaalien yhdeksi selkeäksi kärkiteemaksi.

Tulevan eduskunnan on ensi töikseen käynnistettävä sote-uudistuksen uudelleenvalmistelu ja määriteltävä uudistukselle poliittiset tavoitteet. Varsinainen valmistelu ja lakiesityksen kirjoittaminen tulee kuitenkin tapahtua normaalin lainvalmisteluprosessin mukaisesti asiantuntijavirkamiesten toimesta.

 "Tulevan eduskunnan on ensi töikseen käynnistettävä sote-uudistuksen uudelleenvalmistelu ja määriteltävä uudistukselle poliittiset tavoitteet."

Uudistuksen valmistelussa tulee päähuomio siirtää hallinnosta takaisin ihmisiin. Kuntien vaikutusvallan tai maksuosuuksien säilyttämisen sijaan tulee tavoitteeksi asettaa kansalaisten oikeus laadukkaisiin ja vaikuttaviin sote-palveluihin.

 

Tämä tavoite onnistuu parhaiten muodostamalla uudenlaiset, vähintään maakunnan laajuiset sote-alueet, jotka voivat ottaa kokonaisvastuun palveluiden järjestämisestä ja rahoittamisesta. Palveluiden laadun ja kustannustehokkuuden kannalta on myös tärkeää, että järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan ja asiakasohjaavuutta hyödynnetään kansalaisten valinnanvapautta lisäämällä.

Käytännössä sote-alueilla olisi oltava valta ja vastuu päättää alueensa asukkaille tarjottavista palveluista ja  valita kuhunkin tilanteeseen laadukkaimmat ja kustannustehokkaimmat palveluntuottajat, ellei valintaa voida antaa suoraan kansalaisille. Alueiden olisi myös voitava ohjata ja valvoa tuottajia objektiivisesti niin, että kaikki palveluntuottajat pelaisivat samaan maaliin. Tämä onnistuisi parhaiten, kun järjestäminen ja tuottaminen erotettaisiin toisistaan ja sote-alueet toimisivat ilman omaa palveluntuotantoa.

"Alueiden olisi myös voitava ohjata ja valvoa tuottajia objektiivisesti niin, että kaikki palveluntuottajat pelaisivat samaan maaliin."

Valtakunnallinen sote-uudistus muistuttaa läheisesti Saarikassa toteuttamaamme kuuden kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistämistä. Uskon, että onnistuimme uudistuksessa erityisesti selkeästi roolitetun virkamiesvalmistelun ja hallitusti toteutetun poliittisen päätöksenteon ansiosta. Näitä Saarikan kokemuksia kannattaa nyt hyödyntää myös valtakunnallisella tasolla.

Mikael Palola

Kansanedustaja (kok.)

Sote-kuntayhtymän johtaja

Jyväskylä