Hieman kontekstitekijöistä. Kaupungit saavat tuloja henkilöveroista, valtionavuista lakien perusteella ja kiinteistöveroista, joiden suuruusasteen kaupunki voi määritellä sekä kaupungin omistamien yhtiöiden tuloutuksista. Tasapaino syntyy samoin kuin yksityistaloudessa: tulojen tulee kattaa menot. Tosin kunnallistaloudessa käytetään myös monimutkaisia mittareita, joiden perusteella kunta määritellään eri vahvuusasteeksi.
Mikäli verotulot vähenevät ja valtio kiristää valtioapujaan, syntyy vajetta. Olemme eläneet matalaa suhdannevaihetta:verotulot ovat vähentyneet, samoin kuin valtion tuet.
Jyväskylän kaupungin osalta ongelmia on tuottanut todennäköisesti myös kuntaliitosmenettely ja suuruusluokaltaan suuren kaupungin synnyttäminen. Hartiat levenivät 900 miljoonan euron vuosibudjettitasolle. Liitosvaiheessa kaupungille syntyi korjaus- ja uusrakentamisen velvoitteita runsaasti. Rakentaminen onkin näkynyt joka puolella. Homekoulujen korjaus on ollut välttämätöntä. Ylipäänsä terveiden työ- ja opiskelutilojen olemassaoloa tulee vaatia.
Rakentamisen tahti on ollut liian nopea. Alemman suhdanteen aika ei ole tilannetta helpottanut. Suhdannevaihtelut jatkossakin tulevat olemaan tosiasia.
Järjestöpäättäjälle rakentaminen ja korjaaminen ovat näkyneet jatkuvien uuskohteiden päätöstarpeena. Jatkuva uusien tarpeiden virta ei mahdollista kokonaisnäkyä. Poliittinen kokonaisvastuu on kaupunginhallituksella ja kehittelevä johtavilla virkahenkilöillä.
Budjetin päättää lopullisesti kaupunginvaltuusto. Koska asiakirja o n monimuotoinen, se täytyy koota kaupunginjohtajan pohjaesityksestä, lautakuntien toivomuksista ja vetää yhteen kaupunginhallituksessa. Eri poliittiset näkemykset tulevat esille lautakunnissa ja kaupunginhallituksessa sekä poliittisten kunnallisjärjestöjen päätöksissä, mikäli järjestöt niihin pystyvät. Budjetti syntyy siten yhteistyönä virkamiesten, lautakuntien ja poliittisten järjestöjen mielipiteistä.
Tasapainotus vaatii vuosia
Jyväskylän kaupungin budjetin tasapainottaminen vaatii vähintäänkin seuraavan kunnallisvaalikauden. Mikäli kansainväliset suhdanteet ovat valjut - kuten ennustetaan - aikaa kuluu enemmänkin. Tasapainottaminen on mahdollista ja välttämätöntä.
Tasapainottaminen vaatii yhteishenkeä ja yhteistyötahtoa. Kuntauudistuksen liekeissä yhteistahdon löytyminen joutuu koville. Sitä kuitenkin tarvitaan. Tarvitaan yhteistyötahtoa eri poliittisten ryhmien välille. Mutta myös jyväskyläläisten viisasta suhtautumista nyt tarvittaisiin. Päättäjien on vaikeaa tehdä päätöksiä, mikäli kaupunkilaisten tahtotila ei ole mukana tasapainotussuunnitelmissa.
YTT Arja Sahlberg työskentelee yhteiskunnallisten aineiden opettajana ja linjanjohtajana. Hän on kunnallisjärjestön hallituksen jäsen ja Korpilahden kokoomuksen puheenjohtaja. Hän toimii aktiivisesti myös Jyväskylän seurakunnassa. Kunnallisvaaliehdokas 2012.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti