Työpaikkojen kohdentamista valmistuville

Nuorekas kaupunkikuva on monelle suomalaiselle kunnalle ja kaupungille vain kaukainen haave, mutta ei Jyväskylälle. Tunnetusti nuoret ihmiset ja opiskelijat tuovat kaupunkiin väriä, ääntä ja liikettä; kaupungin ulkokuori on elävä, ja tottumattomalla silmät revähtävät auki ihastuksesta. Mihin katoavat nämä eloisat ja aktiiviset ihmiset valmistumisen jälkeen? Miksi opiskelijaelämän vaihtuessa työssäkäyvän elämäksi vaihtuu myös asuinkaupunki? Jäämisestä täytyy tehdä vaihtoehto päteville nuorille.

Jyväskylässä opiskelijan on hankala löytää työpaikkaa ja vielä hankalampaa on löytää koulutustaan vastaavaa työtä edes valmistumisen jälkeen. Työpaikkojen tarjoamisessa ei saisi tyytyä siihen, että halukkaille löytyy aina ura siistijänä tai kaupan myyjänä. Vaikka näitä ihmisiä tarvitaan, niin suurella vaivalla kouluttautunut yhteiskuntatieteiden maisteri tai ammattikorkeakoulusta valmistunut tekniikanalan ammattilainen ei koe todennäköisesti, että itsensä toteuttaminen on mahdollista Jyväskylässä, jos työympäristönä ovat edellisen opinahjon käytävänurkkaukset ja pimeät wc-kopit. Voidaanko kaikesta huolimatta ajatella, että kaikki on hyvin, jos työttömyysprosentti ei nouse liian korkeaksi?

Tuudittautuminen tällaiseen pysähtyneisyyteen voi olla kohtalokasta. Suurin osa korkeasti koulutetuista ja valmistuneista opiskelijoista ei löydä tällä hetkellä töitä Jyväskylästä, vaan muuttaa pääkaupunkiseudulle. Nykypäivän opiskelijan on tiedostettava jo opintojensa aikana verkostoitumisen tärkeys. Tärkeiden suhteiden luominen on kuitenkin hankalaa, jos omalla paikkakunnalla niistä ei ole hyötyä. Tämä voi tulevaisuudessa johtaa siihen, että yhä useampi ei valitse Jyväskylää opiskelukaupungikseen.

Juuri kaupunki hyötyy siitä, että jyväskyläläisestä opiskelijasta tulee jyväskyläläinen työssäkäyvä ihminen. Ei voida kieltää tosiasiaa, että taloudellisesti kannattavampi sijoitus on työssäkäyvä veronmaksaja kuin opiskelija. Kaupungin olisi hyvä katsoa omaa koulutustarjontaansa ja sen jälkeen täällä olevia mahdollisia työpaikkoja. Kohtaavatko ne ollenkaan toisiaan? Uusien kasvuyritysten luomisessa ja siihen kannustamisessa on kannattavaa huomioida työvoima- ja ammattilaisvaranto, joka löytyy lähinurkilta. Yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä ei voi liikaa korostaa. Sen parantamiseen on keksittävä lisää keinoja. Uusia innokkaita yrittäjiä löytyy varmasti, sillä asiakaskuntaakin on tarjolla. Positiivinen suhtautuminen aivan uusiin ideoihin on nyt jos koskaan elintärkeää!


Veera Ylimaunu

opiskelija
kunnallisvaaliehdokas (kok.)
Jyväskylä