Vaikuttamismahdollisuuksia kaikille nuorille!

Lasten ja nuorten erilaisiin vaikuttamismahdollisuuksiin on viime vuosina alettu kiinnittää yhä enemmän ja enemmän huomiota. Useassa kunnassa kehitetään järjestelmällisesti uusia lasten ja nuorten osallistumisen rakenteita. Nuorisovaltuustoja ja lasten parlamentteja on kehitetty jo useammassa kunnassa, ja nuoria on yhä enemmän jäseninä myös kuntien lautakunnissa ja jaostoissa. Kaikki pohjautuu nuorisolakiin, jonka mukaan nuoria tulee kuulla heitä koskevassa päätöksenteossa. (Nuorisolaki 27.1.2006/72, 8§).

Nuorten osallisuuden kehittyminen alkaa näkyä myös vaalien ehdokaslistoilla. Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa alle 30-vuotiaiden kansanedustajien määrä nousi kahdesta yhdeksään. Nuoret siis vaikuttavat enemmän kuin ikinä, ja nuoria on yhä enemmän myös päättäjissä niin kunnan kuin valtakunnankin tasolla. Miksi silti kaikkien tutkimusten mukaan nuorten syrjäytyminen on jatkuvassa kasvussa? Ehkä koska usein noiden tarjottujen vaikutusmahdollisuuksien piirissä pyörivät ne samat nuoret; ne innostuneet, aktiiviset, poliitikon alut. Älkää ymmärtäkö väärin – minä olin ja olen edelleen juuri tuo nuori. Tukioppilas, oppilaskunnan hallituksen jäsen, kaikessa mahdollisessa mukana. Mutta ehkä tunnetta siitä, että omaan elämäänsä voi vaikuttaa tarvitsisivat juuri ne nuoret, joita ei juurikaan näy nuorisovaltuustoissa ja oppilaskunnissa istumassa?

Liian monet nuoret näkevät politiikan ja vaikuttamisen vaikeana ja haastavana. Pitää asettua ehdolla oppilaskunnan hallitukseen tai nuorisovaltuustoon, pitää istua kokouksissa, pitää tietää kaikesta paljon. Todellisuudessa vaikuttaminen on yhteisten asioiden hoitamista, pienessä tai suuressa mittakaavassa. Vaikuttaminen on tapahtuman perustamista omalle paikkakunnalle, uusien biljardimailojen hankkimista nuorisotilaan. Nuoret ovat fiksuja ja innokkaita; jos heille antaa mahdollisuuden. Toivoisin Jyväskylään tulevaisuudessa yhä enemmän nuorten osallistavaa harrastustoimintaa. Nuorille tulee luoda mahdollisuuksia vaikuttaa ja tehdä itse, luoda nuorten näköisiä mahdollisuuksia vaikuttaa. Jollekin se on nuorisovaltuustossa toimiminen, toiselle sydämen asia olisi saada kotikylälle skeittirampit. Ohjaustahan nuoret toki tarvitsevat, ja juuri siksi resursseja tuleekin suunnata nuorisotyölle ja erityisnuorisotyölle.

Syrjäytymisvaarassa olevilla nuorilla saattaa olla tunne, että kaikki on ”ihan sama”. Elämään tai sen suuntaan ei voi vaikuttaa, se vie miten vie. Ja mikä pahinta, nuori itse on ympäröivälle maailmalle ”ihan sama”. Vaikuttaminen – myös pienessä mittakaavassa – luo tunteen siitä, että minä voin vaikuttaa. Voin vaikuttaa siihen, mitä ympärilläni tapahtuu. Se luo ennen kaikkea tunteen siitä, että minä olen arvokas. Minulla on hyviä ajatuksia, ja minä olen arvokas, juuri tällaisena kun olen.

Ja se jos mikä, on ennaltaehkäisevää työtä.

Karoliina Niinistö,
kunnallisvaaliehdokas (kok.)