Välittäen, yrittäen, unelmoiden, oppien - peruuttamalla emme pääse eteenpäin

”Meillä satsataan sairaalamaailmaan ja annetaan pillereitä, vaikka pitäisi päästä siihen, että olisi mahdollisimman vähän työssään loppuun palaneita. Kulttuurin ja taiteen merkitys on täysin selvä, myös sairaalaelämässä.” Toteaa Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder (Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö Taku 3/12 s.8-9). Samassa jutussa kerrotaan selvityksestä, jonka mukaan 40 % opiskelijoista haluaa jossakin uransa vaiheessa toimia myös ammatinharjoittajana tai yrittäjänä. Muutos asenteissa on pysyvä ja työntelemisen muodot tulevat muuttumaan. Fjäderin mukaan ”arvoketju on rakennettava kasvuun ja bisnekseen tähtääväksi, ei vain teollisuuteen, ja korostaa palveluiden merkitystä, joissa kulttuuri on erityyppisesti sisällä”  Hän myös korostaa yritysklustereiden eli osaamiskeskittymien merkitystä.

Jokaiselle kunnallisvaaliehdokkaalle kolahti postiluukusta Kunta-lehti nro 12/2012 sisältäen ajankohtaisia artikkeleita ja järjestöjen viestejä tuleville päättäjille. Väitöstutkimuksen sairaaloiden tuottavuuseroista tehnyt Paulus Torkki (s. 85) uskoo porkkanaan eli kilpailuun ja tuottavuuden parantumiseen liittyviin kannustimiin esimerkiksi kilpailuttamalla sisäisesti tai ulkoisesti, työntekijöille maksettavin kannustimin tai joustavan työajan ratkaisuin. Torkin mukaan ”Päättävien tahojen tulisi siirtyä reaktiivisesta, pakon edessä ostamisesta strategiseen hankintaan - mitä kannattaa tuottaa itse ja mitä kannattaa hankkia muualta. Prosessien laadun ja tuottavuuden vertailua pitää tehdä jatkuvasti.”

Lehdessä (s. 44-45) esiteltiin myös Säynätsalossa ja Korpilahdella pilotoidut yhteispalvelupisteet.  Valtionhallinnon etäpalvelupisteessä voi videoneuvottelun avulla hoitaa viranomaisasioita palveluneuvojien avustuksella. Palveluohjaaja Jonna Hyppösen mukaan: ” on tärkeää, että asiakas saa itse valita palvelumuodon. Se voi olla etäpalvelu, puhelin, verkkopalvelu tai paikan päälle meneminen. ”

Vanhenevan väestömme hoitamiseksi tarvitaan koko maassa lähes viidennes lisää työvoimaa nykyiseen verrattuna. Tiedämme myös, että moni nuori lopettaa koulut kesken, ei saa haluamaansa opiskelupaikkaa tai hakeudu lainkaan koulutukseen. Heitä on yli 100 000. 

Näiden lukujen valossa on huojentavaa lukea nuorten unelmista ja suhtautumisesta tulevaisuuteen ja työn tekemiseen esimerkiksi ”Hoivatyöhön on tilaa ja halua” -jutusta (HS 29.9.2012). Plan Suomen ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimuksesta nostettiin nuorten tulevaisuuden ammatteja.  Terveydenhuolto - ja sosiaalipalveluiden kasvutarve vuoteen 2025 on 18,5 %. Nuoret uskovat saavuttavansa unelmat kovalla työllä ja koulutuksella.”Hoiva-alan osaajien kovasta tarpeesta tulee sellainen olo, että minua tarvitaan” sanoo 17-vuotias Sara-Annika.  Hoivatyöstä unelmoivat rikkovat perinteisiä käsityksiä siitä, mikä on yhteiskunnallisesti vaikuttavaa työtä. Omalla ahkeruudella ja kouluttautumisella työllistytään, vastataan ikääntyvien hoivatarpeeseen ja estetään myös vanhusten syrjäytymistä. 

”Tarvitaan joku joka sanoo, että olet hyvä ja kelpaat” sanoo Milla-Kristiina Lahtinen Ilman lastensuojelua en olisi tässä –jutussa (HS 28.9.2012). Hän myös kehottaa nuoria vaikuttamaan omaan elämäänsä, ettei pitäisi mennä lastuna virran mukana.  Sijoitettujen lasten, sijaisvanhempien ja biologisten vanhempien Keinu-musikaali oli oiva esimerkki taiteen voimaannuttavasta vaikutuksesta niin tekijöilleen kuin liikutuksesta itkeneelle yleisölle. Jokainen tarvitsee välittämistä ja ilmaisukanavia.

Professori Liisa Keltinkangas-Järvinen (KSML 28.9.2012) on huolissaan agrressiosta ja siitä, että laumassa pärjääminen on ajanut sosiaalisten taitojen ohi. Tutkimusten mukaan aggressiivinen käyttäytyminen lisääntyy ryhmässä, etenkin jos lapsi joutuu liian pienenä liian suureen sosiaaliseen ryhmään. Koulujen ryhmäkoolla on siten vaikutusta syrjäytymiseenkin. 

”Olennainen asia on elämän rytmi. Kiireettömyydessä voimme opettajina pysähtyä miettimään miksi koulu on olemassa” (KSML 5.10.2012 Tiina Silander, Matti Rautiainen ja Emma Kostiainen) ”Kun on tarve kehittää, syntyy innovaatioita ja uusia käytänteitä jotka vievät koulua eteenpäin, toteaa opetustoimen johtaja Eino Leisimo samassa artikkelissa peruskoulun 40-vuotisen taipaleen juhlapäivänä tiukkenevan taloustilanteen näkökulmasta. Tulevaisuuden oppimisyhteisöt - ja ympäristöt muuttuvat, samoin opettajan ja oppijan rooli. Oppimaan oppiminen, kokonaisuuksien hahmottaminen, nykyteknologian hyödyntäminen ja ryhmässä toimiminen on yhä tärkeämpää. Koulua ympäröivää yhteiskuntaa ja yhteistyötä unohtamatta.

Peruuttaen emme pääse eteenpäin ja yli taloudellisten haasteiden. Ratkaisuja , uusia toimintamalleja ja yhteistyötä tarvitaan yhtä valtuustokautta pidemmälle. Välittäen.

Pauliina Holm

Kirjoittaja on Jyväskylän kulttuuri-, liikunta ja nuorisolautakunnan puheenjohtaja