maanantai 19. maaliskuuta 2012

Tunne eilinen – ymmärrä nykypäivää

Hyvää Minna Canthin ja tasa-arvon päivää. Canth asui Jyväskylässä samaan aikaan, kun Jyväskylän maalaiskunta perustettiin, eli vuonna 1868. En tiedä, vaikuttiko kuntarajan piirtäminen Minnan arkipäivään. Suuresti sitä kuitenkin epäilen, olihan Canthin arki Jyväskylässä täynnä kiireistä kotiäidin elämää.

Vanha hyvä sanonta on: tunne eilinen - ymmärrä nykypäivää. Jyväskylän maalaiskunnan historia kuvaa hyvin kuntauudistusprosessia. 1960- ja 1970-luvuilla maalaiskunta ei lämmennyt kuntaliitokselle ja se torpattiin järjestelmällisesti. 1970-luvun lehtileikkeissä syyksi nostettiin muun muassa huoli reuna-alueiden kehittämisestä. 1980-luvulla taas korostetaan tiiviimpää yhteistyötä kuntien välillä ja ylikunnallisia palveluita.

1980-luvun lopulla liitoskeskustelu kärjistyi, kun Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti esittää valtioneuvostolle Jyväskylän maalaiskunnan pakkoliittämistä kaupunkiin. Maalaiskunta vastusti yhteisrintamassa liitosta ja varoitti pakkoliitoskeskustelun johtavan asenteiden lukkiutumiseen ja henkilösuhteiden kärjistymiseen. Näin myös kävi. Maalaiskunta asettautui siilipuolustukseen.

Pakkoliitosta ei tehty, mutta asia jäi kalvamaan pinnan alle. 1990-luvun puolessa välissä kunnan virkojen täyttö oli jäissä kuntaliitoskeskustelujen takia ja päätöksenteko valtuustossa oli tämän vuoksi vaikeaa. 2000-luvulla maalaiskunta lopetti siilipuolustuksen. Vuonna 2007 maalaiskunnan laskelmien mukaan tuloveroprosentti oli korotettava 19 prosentista 22 prosenttiin vuosina 2009-2011, jos kunta haluaa selvitä vain nostamalla veroja. Valtuutetut ymmärsivät, että kunta joutuisi karsimaan palveluja rankalla kädellä, mikäli se aikoo tervehdyttää taloutensa itsenäisesti. Ratkaisuna oli kuntaliitos.

Tunne eilinen, ymmärrä nykypäivää. Kuntauudistukseen liittyvä keskustelu toistaa itseään rahisevan gramofonin lailla, kun sitä peilaa maalaiskunnan historiaan. Itsenäisyyden korostaminen ja yhteistyön tiivistäminen vilahtelee keskustelussa myös nyt. Pakkoliitoskeskustelu jäädyttää asetelmia ja venyttää päätöksentekoa. Ratkaisun hetkeä siivittää ymmärrys talouden realiteeteista. Maalaiskunnan kohdalla prosessi kesti ainakin viisi vuosikymmentä. Nyt sama prosessi käydään kaikissa Suomen kunnissa samaan aikaan ja kuin nopeutetussa filmissä.

Viime vuosikymmenet tilanne on ollut hyvä. Huoltosuhde on ollut tasapainossa, talous on kasvanut ja hyvinvointivaltiota on rakennettu äärimmilleen. Tulevina vuosikymmeninä näin ei enää ole. Aikaa maalaiskunnan kaltaiseen viiden vuosikymmenen päätöksentekoprosessiin ja kypsyttelyyn ei ole.

Vanhusten määrä ei vähene tai raha lisäänny kuntaliitoksien myötä. Kukaan ei väitä, että tätä uudistusta tehdään siksi, että taivaasta tippuisi rahasäkkejä. Uudistus tehdään sen vuoksi, että nykyiset palvelut on mahdollista säilyttää edes jollain tavalla.

Eeva-Kaisa Rouhiainen

Kirjoittaja on Jyväskylän kokoomus ry:n puheenjohtaja, kunnallisjärjestön varapuheenjohtaja ja Keski-Suomen kokoomuksen hallituksen jäsen.

1 kommentti:

  1. Asiaa kirjoitat. Harmillista, että tärkeästä, nyt meneillään olevasta rakennemuutoshankkeesta on tullut tunnekuohujen tsunami.
    Ehkäpä päästään asiaan, kun isoin aalto on ohi. Toivoa on.

    Jorma Staudinger

    VastaaPoista