Eroon NIMBYilystä

Valtuustokauden ensimmäinen vuosi alkaa olla puolivälissään. Kaupunkirakennelautakunnassakin on haettu yhteisiä toimintatapoja ja käsitelty muutaman kuukauden sisällä merkittäviä kaavoja. Keskusta-alueen kaavoista Jyvälä ja Hämeenkatu ovat kiinnostaneet kaupunkilaisia kovasti. Jyväskylän kaupunkikuvan ykköskohde, Kankaan alue, on kerännyt eniten kannanottoja ja näkökulmia kaupunkilaisilta. Kankaan alueen suunnittelu onkin oiva esimerkki onnistuneesta asukkaiden osallistamisesta. Jokaisen kaavan kohdalla ei kuitenkaan ole resursseja toimia samoin. Tällöin väärien päätösten riski kasvaa.

Not In My Back Yard ("ei minun takapihalleni")-ajattelu lienee meille kaikille tuttu. Esimerkiksi lentokentän rakentamista pidetään tärkeänä kaupungin elinkeinopolitiikalle, mutta kukaan ei halua sitä takapihalleen. "Nimbyilyn" ja kaupunkisuunnittelun välillä tulisi löytää tasapaino jo kaavan varhaisessa vaiheessa. Vuonna 2000 uudistunut maankäyttö- ja rakennuslaki painottaa varhaista tiedottamista, osallisten kuulemista ja mahdollisuutta osallistua kaavan suunnitteluun. Reilun vuosikymmenen aikana hallinto-oikeuteen tehtyjen kaavavalitusten määrä on laskenut roimasti. Lakimuutos on toiminut toivotulla tavalla, mutta miten kuulluksi tulemisen tunnetta ja kokemusta voitaisiin lisätä? Pelkkä tekninen, lakipykälät täyttävä menettely ei aina anna asukkaille kokemusta aidoista vaikutusmahdollisuuksista.

Lautakunnassa päätettävistä asioista reilu valtaosa hyväksytään virkamiesten esitysten mukaisesti. Kaavamuutoksiin tartutaan tiukemmin silloin, kun kansalaisilta on saatu yhteydenottoja. Mitä varhaisemmassa vaiheessa kansalaiset ovat suoraan yhteydessä lautakunnan jäseniin, sen varmemmin kaavaan voidaan vaikuttaa. Toisinaan mediassa on esitetty näkemyksiä, että kansalaisten tulisi saada osallistua kaavan suunnitteluun jo arkkitehtikilpailun käynnistyessä tai saada jopa valita arkkitehtitoimisto, joka kaavan suunnittelisi. Epäilen näin pitkälle viedyn kuulemisen ja osallistamisen toimivuutta. Kaavoituksen suuret linjat kuuluvat edelleen julkiselle vallalle. Sen sijaan Jyväskylässäkin käytännöksi muodostuneet kansalaisraadit ovat arvokas tapa saada etukäteen tietoa kansalaisilta, kun uusien alueiden suunnittelua käynnistellään.

Kuntapolitiikka ammattimaistuu. Myös kaupunkilaisten odotukset ovat korkealla, sillä luottamushenkilöiden odotetaan käyttävän aikaansa asioiden eteenpäin viemiseen. Nyt, kun uusi kaupunkirakennelautakunta on hiljalleen löytänyt työskentelyrutiininsa, se haluaa aidosti myös vaikuttaa kaupunkikuvan muodostumiseen. Meillä on keskusteleva ja asioihin perehtyvä lautakunta. Koska erehtyminen on inhimillistä, myös väärien päätösten mahdollisuus on aina olemassa. Jotta riskit minimoitaisiin, lautakunnan jäsenet ovat kuluneen kevään aikana vierailleet useissa kaavakohteissa kansalaisten pyynnöstä. Vierailut on koettu molemmin puolin toimivaksi tavaksi löytää kompromisseja. Ollaan jatkossakin yhteyksissä ja aidosti kuulolla.

Marjo Pakka
www.marjopakka.fi

Kirjoittaja on kokoomuksen valtuustoryhmän ja kaupunkirakennelautakunnan jäsen