Täältä biotalouteen!

Näin kesämökin keittiössä katsellessa puhtaan järven sateen vihmomaa pintaa, tuntee olevansa kaukana niintä globaaleista ongelmista, jotka tulevat ajamaan yhteiskunnan varsin suuriin muutoksiin. Mutta internetin kautta saavutettavissa oleva uutisvirta pitää huolen myös mökkiläisen tietotasosta.

Ihmiskunnan vuosisatoja harjoittamasta lyhytnäköisestä yhteiskunnallisesta toiminnasta aiheutuva nykyisin näköpiirissä odottava 4U:n tulevaisuusnäkymä (Unsustainable, Unstable, Unfair, Unhappy) aiheuttaa myös Suomelle tarpeen muuttaa toimintamallejaan. Tulevaisuudessa yhteiskunnan kaikki aktiviteetit pitää järjestää toimimaan biotalouden periaatteiden mukaisesti. Biotalous on laaja-alainen reaalitaloudellinen malli, jolla pyritään ylläpitämään taloudellista aktiviteettia ja hyvinvointia ylikäyttämättä mitään luonnon tarjoamista ekosysteemipalveluista. Biotaloudessa kehitetään liiketaloudellisia menetelmiä tuottaa ihmiskunnan tarvitsemia hyödykkeitä ja palveluja pitkällä aikavälillä kestävästi. Biotaloudessa korvataan erityisesti uusiutumattomien raaka-aineiden käyttöä uusiutuvilla raaka-aineilla ja raaka-ainekierrossa pyritään 100 % kierrätykseen liiketaloudellisin perustein.

Biotalous, tai katsantokannasta riippuen kiertotalous, on hankala kokonaisuus mieltää sellaisille henkilöille, jotka ovat tottuneet katsomaan asioita organisaatioiden, toimialojen tai vielä rajatummin, toimintojen kautta. Tästä syystä Jyvässeudun Yrittäjäkokoomus järjesti helmikuussa 2016 Kierto- ja biotalous liiketoimintana – seminaarin, jossa käytiin läpi biotalouden tavoitekentän kokonaisuutta ja tämän synnyttämän uuden toimintaympäristön liiketaloudellisia mahdollisuuksia. On selvää, että biotaloutta täytyy sen laaja-alaisuuden takia tarkastella arvoketjujen sijasta arvoverkkoina ja toimialasta sekä yksittäisistä yrityksistä laajempina kokonaisuuksina. Biotalous tulee synnyttämään paljon uusia tehtäviä ja toimintoja, joissa toimialojen raja-aidat ylittyvät ja ne sekoittuvat.

Lämmön- ja sähkönyhteistuotanto oli aikoinaan merkittävä biotalouden innovaatio, joka on tuottanut yhteiskunnallemme paljon kilpailukykyä ja myös asuinmukavuutta vuosikymmenten aikana. Se yhdisti erityisesti teollisuuden sähkön tarpeen ja asumisen tarvitseman lämmön tarpeen uudeksi teollisuuden muodoksi nykyiseksi energiateollisuudeksi. Pitkään ovat myös teollisuuden prosessien (esim. metsäteollisuuden) sivutuotteena syntyvät sähkö ja lämpö olleet merkittäviä resursseja Suomen yhteiskunnalle, korvaten tuontienergian tarvetta. Nykyään kuitenkin energiateollisuus elää historiansa voimakkainta muutostilannetta, missä ei enää ole kyse suunnitelmallisesta jatkuvasta energian tarpeesta ja sen täyttämisestä, vaan ajallisen kysynnän ja tuotannon kohtaamattomuudesta, mikä on ajanut Fingridin julistamaan 17.5.2016 tiedotteessaan, että ” Sähkömarkkinat ovat korjauksen tarpeessa”. Sähköä tarvitaan teollisuuden, yhteiskunnan ja kotitalouksien tarpeisiin erilailla eri ajankohtina, vuorokauden, arki- tai pyhäpäivän sekä vuodenajan ja säätilan suhteen. Lämpöä tarvitaan lähinnä ulkolämpötilan mukaan, mikä ei aina palvele yhteistuotantoa. Mutta suurempi ongelma on pitkään jatkunut energian alhainen hinta ja sen seurauksena tapahtunut säädettävissä olevan sähköntuotantokapasiteetin muuttuminen kannattamattomiksi tuotantomuodoiksi samalla kun tuuli- ja aurinkoenergia tuottavat tuettuina tuotantomuotoina verkkoon sähköä juuri sillä hetkellä kun tuulee tai paistaa, kysymättä kulutustarpeentilannetta.

Kokonaisuudessaan sähköntuotanto on siirtymässä tilanteeseen, jossa täytyy kehittää uusia liiketoimintamalleja ja tuotanto- tai varastointimenetelmiä, joilla pidetään sähkönjakelu pystyssä ja kulutustarpeet tyydytettyinä vaikeissakin tilanteissa. Koska tätä ei vielä ole tehty, tulee talvi 2016–17 olemaan erittäin hankala sähköverkolle, ja ehkä vain valtakunnallinen jakeluhäiriö tulee nostamaan poliittisen ja energiayritysten päätöksentekohalun sille tasolle, että tarvittaviin toimenpiteisiin ja investointeihin ryhdytään. Ehkä tähän pääsevät mukaan myös sellaiset pk-yritykset, joka ei ole suuryritysten kaltainen sähkötasevastaava ja joka voi hyödyntää omaa hajautettua sähköntuotanto- tai varastointikykyään. Jatkossa myös niin paljon hyvinvointia tuottanutta CHP – kapasiteettia on sähköntuotannon kannattamattomuuden takia muutettava joko pelkäksi lämmön tuotannoksi tai mieluummin uudenlaiseksi yhteistuotannoksi, jossa tehdään biotalouden periaatteiden mukaisesti bioraaka-aineesta mahdollisimman korkean lisäarvon tuotteita lämmön lisäksi.

Jyväskylän valtuustolle esiteltiin 30.5.2016 ”Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma” yhdessä Jyväskylän energiatase 2014 kanssa. Otsikon pohjalta odotin todellista toimintasuunnitelmaa toimenpiteiden, aikataulujen ja vastuutahojen kanssa. Saimme sekalaisen kasan keskenään ristiriitaisia tavoitteita, perustelemattomia yksittäisiä toimenpide ehdotuksia, joiden kustannuksia tai tehokkuutta ei ollut mitenkään arvioitu. Ymmärrän tehtävän vaikeuden, koska todellisen toimintasuunnitelman rakentamiseen tarvitaan aivan toisen luokan kokonaisuuden ymmärtämistä ja se pitää tehdä yhteistyössä energia- ja muun teollisuuden kanssa, mutta tällaisena toimintasuunnitelmasta paljastuu vain asiantuntemattomuus ja väärä käsitys siitä, että biotalous tulee tarkoittamaan lisämaksuja ja epämukavuutta ja sen voi hoitaa vain yhteiskunnallisen päätöksenteon ehdoin. Esimerkiksi toimintasuunnitelman tavoitteet uusiutuvan ja omavaraisen paikallisen sähköntuotannon lisäämiseksi eivät ole liiketaloudellisesti tai edes julkistaloudellisesti järkeviä näkyvissä olevan pitkäaikaisen markkinatilanteen suhteen. Ja jos yksityisautoilua aletaan rajoittaa kaupungin keinoin, on se merkittävä uusi kaupunkilaisten elämään puuttuva ja taloudellista aktiviteettia haittaava yksipuolinen päätös, kun sen sijasta voitaisiin käyttää biotalouden keinoja siitä aiheutuvien päästöjen pienentämiseksi.

Tämä asia pitäisi oikeasti käsitellä paljon korkeammalla päätöksenteon portaalla, ennen kuin se asetetaan Energiaviisas Jyväskylä – toimintasuunnitelman tavoitteeksi. Kaukolämmön tuotannossa kannattaa tavoitteet asettaa uuden biotalouden teknologian hyödyntämiseen, mikä kyllä tarkoittaa fossiilittomuutta ja hiilineutraaliutta. mutta tätä ei ratkaista aikaisemmin tehtyjen ratkaisujen (Keljonlahden investointi) takia yksittäisenä asiana. Asiantuntemuksen, yritysten ja teollisuuden, sekä markkinoiden tuntemus toisi tällekin resurssiviisauden alueelle kaivattavaa uskottavuutta ja toteutumismahdollisuutta, tällä suunnitelmalla niitä ei ole. Tyytymättömyyttä ”toimintasuunnitelmaan” lisää edelleen se jaettu tieto, että se syntyi 150 k€:n PLEEC – projektin tuloksena, sillä rahalla olisin odottanut uudempaa, asiantuntevampaa ja laajempaa näkökulmaa tähän asiaan.

Ehkä sateinen kesäpäivä synnytti hieman pilvisemmän blogikirjoituksen, mutta kuten kaikki tiedämme, kaikilla pilvillä on hopeareunus. 

Petri Nyberg

Jyvässeudun Yrittäjäkokoomus ry:n puheenjohtaja

DI, Yrittäjä