Millainen on hyvä kaupunki?

Me kaikki haluamme olla onnellisia – ainakin välillä. Miten kaupunkimme vastaa onnellisuustarpeeseemme? Se vastaa kauniilla  ympäristöllä, missä valkoselkätikka tikuttaa ja liito-orava lennähtää. Taikka hyvinhoidetulla city-ympäristöllä istutuksineen, Alvar Aallon ja Wivi Lönnin korkean kansainvälisenkin tason arkkitehtuureineen, rakennuksineen. Viihtyisä ravintola, menoa ja meininkiä, kompassin kohtaamispaikka.

Me toivomme myös kohtuuhintaista, turvattua, kaupungin omaa energiatuotantoa maailman kovissakin melskeissä, sitä, että sateella ei synny suuria tulvia vaan viemärit vetävät. Ruuhka-aikoina tieväylät toimivat  ja valon kaupunki muistaa pimeinä aikoina sytyttää siniset, violetit ja lämpimän punertavat lyhtynsä ja koristevalonsa  kaupunkilaisten ja ohikulkevien ihailtavaksi. Ja samalla turvallisuus on lisääntynyt kuin salaa.

Me toivomme toimeentuloa ja yrittämistä. Vaikka valtio kiristää kukkaron nyörejä, meistä on kiva mennä töihin tekemään bkt:tä ja tulevaa huomista. Korkealuokkaisia tuotteita voi viedä lähelle Pietariin; eikö Allegroa voisi ulottaa Jyväskylään asti. Tai miksei vietäisi enemmän Kiinaan, siellä on loppumaton kysyntä.

Koulutusta pitää kaupungissamme olla:olemmehan Suomen Ateena. Tarvitaan runsasta keskiastetta, tarvitaan yliopistoa ja korkeakoulua, mahdollisimman huippuja kaiken lisäksi. Mutta tarvitaan turvallista ja modernia peruskoulutusta sopivissa ryhmissä innokkaiden opettajien vetämänä. Taaperoille tarvitsemme erilaisia hoitopaikkoja hyvän elämänalun tuottamiseksi.

Etiikkaa, estetiikkaa, hellimistä ja kulttuuria

Tulevaisuudentutkijat nostavat esille postmodernin kaupungin yksilöllistyviä toiveita. Kulttuurin kulutus ja vaatimukset kasvavat. Jyväskylä on teatterikapunki, tanssin kaupunki ja musiikkisalikin pitäisi saada aikaan jollakin aikatähtäimellä.

Eettisyys on nousussa ja estetiikkaa vaaditaan joka ympäristöön. Kankaan uudelle asuntoalueelle riippuvia iltalialaisia puutarhoja voisi kokeilla, talvella viherseinät  lämmittävät ja kesällä viilentävät. Ne tulevat Jyväskyläänkin. Harjun on  ja oltava  soiva upea ja kesäistutusten silmään tarttuvia. Kaupungin ympäristöstrategiaan on siis saatava ytyä,ehkä jotain mallia voitaisiin lainata Euroopastakin.

Senioriväestö tarvitsee liikuttamista, sosiaalisia kontakteja, yhteisöllisyyttä ja virikkeitä. Iän karttumista ei näin kukaan edes huomaa. Ja sitä hellimistä – selkeä uusien työpaikkojen kasvamisen alue. Hellimistä kaikille, suklaamussea ja kahvien superkirjo ja eksoottisia pikkuravintoloita joka lähtöön ja makuun. Toimeentuloakin tätä kautta.

Liikutaan pitkin ja poikin

Retkeiluympäristöja Jyväskylästä löytyy joka lähtöön sekä talvella että kesällä. Lisäksi tarvitaan retkeilykeskuksia ja majoja – yhteistyössä eri toimijoiden kesken kustannukset tasoittuvat.

Hiihtolenkit ja nuotiot talvella, runsaat vesistöt palvelevat kesällä ilmaiseksi. Ja kotiin kissoille menee pikkukala poikineen, ongella taikka heittouistimella, noihin siimoihin allerjoittanut sotkeutuisi. Korpilahden satamassa hyvinvarustettuja  veneitä näkee kesän aikana toistuvasti. Ja mitkä maisemat: jylhät, vesi vilkkuu joka puolella, ylös ja alas, kumpareita, niittyjä hevosineen ja lehmineen. Ja cityt ja keskukset. Aika erikoinen kaupungiksi.

Tällainen on hyvä kaupunki.
Pidetään  siitä huolta.

YTT Arja Sahlberg työskentelee yhteiskunnallisten aineiden opettajana ja linjanjohtajana. Hän on kunnallisjärjestön hallituksen jäsen ja Korpilahden kokoomuksen puheenjohtaja. Hän toimii aktiivisesti myös Jyväskylän seurakunnassa.