Hyvinvointivaltio arvioitava uudelleen

Hyvinvointivaltio on syntynyt työn ja hyvinvoinnin tasapainosta, jossa jokainen sitoutuu tekemään töitä puolet elämästä ja puolet elämästä saa olla saavana osapuolena, todetaan Pekka Himasen kohua herättäneessä Sinisessä kirjassa.

Eliniän pidentyessä suhde työn ja työelämän ulkopuolisesta ajasta ei ole enää tasapainossa, kun käytännössä työelämän ulkopuolella ollaan jo 50 vuotta. Hyvinvointivaltion rahoitus ei riitä ja siksi sitä tulee arvioida ja rakentaa osin uudelleen.

Ratkaisuiksi on ehdotettu työllisyysasteen nostamista sekä nuorten nopeampaa siirtymistä koulun jälkeen jatko-opiskeluun ja opiskelusta työelämään. Työuran pituuteen vaikuttaa merkittävästi työhyvinvointi ja hyvä mielenterveys, joihin voidaan vaikuttaa johtamisella ja yhteisöllisyydellä. Mielenterveysongelmia on useilla nuorilla, siksi kouluissa on panostettava psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseen ja nopeaan hoitoon pääsyyn.

Elämme informaatioajan hyvinvointiyhteiskunnassa, jossa tuottavuutta saataisiin johtamis- ja toimintakulttuurin uudistamisella. Kaupungin tuottavuutta voitaisiin lisätä ITC-järjestelmien parantamisella ja henkilöstön osaamisen kehittämisellä. Tavoitteena tulisi olla innovatiivisuutta tukeva johtamis- ja työkulttuuri, jossa ihmiset voivat hyvin.

Kymmenen miljardin talousvajeen korjaamiseksi on ehdotettu, että lisätään yksi vuosi työuriin, yhden prosentin nousua työllisyysasteeseen, hyvinvointipalvelujen tuottavuuden lisäystä 0,25 prosentilla ja 20 prosentin vähennystä työpahoinvointiin sekä 20 prosentin vähennystä mielenterveysongelmien vuoksi varhennetulle eläkkeelle jäännissä. Nämä tavoitteet edellyttävät laajaa yhteistyötä kaikkialla yhteiskunnassa.

Kestävän kehityksen päämääränä on arvokas elämä, johon sisältyy luovuuden, välittämisen ja elämän kunnioittamisen kulttuuri. Korkein hyvinvoinnin tila on saavutettu kun ihminen kokee olevansa onnellinen. Afrikassa elämän tarkoitus on tulla onnelliseksi. Me hyvinvointivaltiossa voisimme oppia yhteisöllisyydestä ja elämästä afrikkalaisilta.

Miten nämä hienot tavoitteet toteutettaisiin käytännössä Jyväskylässä? Yhteen hiileen puhaltamalla, jatkuvan käyttömenojen ja velan kasvun hillitsemisellä, yhteisöllisyydellä, hyvällä johtamisella, henkilöstön osaamisen kehittämisellä, hyvin toimivalla ITC-järjestelmillä, jotka tuottaisivat arvokasta informaatiota, uudenlaisella toimintakulttuurilla, joka tukee innovaatioita ja yritteliäisyyttä, työhyvinvointiin ja palkitsemiseen panostamista sekä arvioivaa otetta työssä ja politiikassa. Näistä voisi tulla hyvä kakku, niin kuin lasten lorussa sanotaan.
    

Merja Hautakangas
varavaltuutettu
Kaupunkirakennelautakunnan jäsen