maanantai 22. huhtikuuta 2013

Mitä Wivi tuumaisi Hämeenkadun kaavasta?

Vanhat maisemavalokuvat ovat kiehtovia. Ne välittävät eläviä tarinoita, mutta kertovat myös menneiden sukupolvien intohimoista. Vuonna 1910 otetussa valokuvassa Wivi Lönn seisoo tulevan talonsa puutarhatontilla, joka sijaitsee Hämeenkadun ja Vapaudenkadun risteyksessä. Matkaa tontin etelälaidalta Jyväsjärven uimalaitokselle on arviolta 100 metriä. Nykyisin tuon idyllin halkoo Rantaväylä ja Jyväsjärven ranta on täyttynyt Mattilanniemeksi.

Intohimo ajaa ihmistä eteenpäin. Niin myös kaupunkirakentamisessa. Asuntomessujen brändi kuvastaa aikamme kaupunkiasumista parhaimmillaan. Äijälänrantaan suunnitellaan kaupungin valoja ja vehreitä puutarhoja. Ympyrä näyttää sulkeutuvan vuosisadan takaa. Kun Yrjö Blomstedt 1894 halusi Jyväskylään kansainväliseen tyylin suunnitellun väljän ruutukaavan, Vanhan Älylän idea sai alkunsa. Blomstedt suosi huviloita ja tilavia puutarhoja, joissa hirrestä rakennetut huvilat edustaisivat eurooppalaisia ihanteita. Usea alueen talo syntyi Wivi Lönnin kynästä vuosina 1911-1918.

Nyt vuosisata myöhemmin Wiviä tarvittaisiin jälleen piirustuskynän varteen. Lönnin kotitalon vastapäätä suunnitellaan asuin – ja toimistorakennuskorttelia. Hämeenkaduksi kutsuttu asemakaava sai täystyrmäyksen jyväskyläläisiltä vuoden 2012 alussa. Arkkitehtuurikilpailun tuloksena Hämeenkadun varteen suunniteltiin korkeita, tiiviisti rakennettuja kerrostaloja, jotka olisivat estäneet näkyvyyden korkealta mäeltä Jyväsjärvelle. Lönnin kotitaloa vastapäätä kaavailtiin ns. apilataloa, johon olisi sijoitettu toimistotiloja. Alkuperäinen suunnitelma löi kasvoihin Wivi Lönnin perintöä. Olisiko Aallolle tehty samoin?

Jyväskyläläisten historiantaju ja tahto tehosivat. Kaava on ollut uudelleen valmisteltavana vuoden ajan. Se tulee lautakunnan käsittelyyn toukokuun aikana. Apilatalo jää pois ja kerrostalot madaltuvat. Myös asuinneliöitä on vähennetty, jolloin vehreille piha-alueille jää enemmän tilaa. Rakennusten yleisilme tulee olemaan moderni, mutta julkisivumateriaaleissa on mahdollisuus kunnioittaa vanhaa. Puu palaa hiljalleen rakennuksiin.

Kun kaupunkirakennelautakunta viime kokouksessaan kävi läpi vuoden 2012 toimintakertomustaan, jouduimme toteamaan, että laadullisissa tavoitteissa emme saavuttaneet kaikkea tavoittelemaamme. Näkyvin puute oli hitaasti käynnistynyt puurakentaminen. Valtuuston hyväksymä Puukuokka-hanke Kuokkalassa on näkyvin avaus puuarkkitehtuurin suuntaan. Myös Hämeenkadun kerrostaloissa olisi mahdollisuus edistää puurakentamista ja puubrändin luomista. Puuverhous kunnioittaisi myös Vanhan Älylän puutalojen perintöä.

Ihmiset valitsevat asuinkaupungin yhä useammin viihtyisyyden perusteella. Betonikerrostalot saavat hiljalleen väistyä modernien puutalojen tieltä. Ruotsissa jo 20% kerrostaloista on puusta rakennettuja. Suomen tavoite on olla samoissa lukemissa vuonna 2020. Kysymys on puuteollisuuden vauhdittamisesta, mutta myös kaupunki-identiteetistä. Kaupunki tarvitsee omaleimaisuutta ja kykyä erottautua muista ulkoisella vetovoimallaan. Vetovoimaa ja houkuttelevuutta kasvattavat myös kansalaisten osallistumisen mahdollisuudet. Hämeenkatu on oiva esimerkki uudesta kaupunkikulttuurista. Tuleva luonnosesitys kuulostaisi olevan toimiva kompromissi kansalaisten toiveiden ja arvojen, elinkeinoelämän ja uudenlaisen arkkitehtuurin välillä. Odotellaan uusia luonnoksia positiivisin mielin.


Marjo Tossavainen

Kirjoittaja on Kokoomuksen varavaltwww.marjotossavainen.fi uutettu ja kaupunkirakennelautakunnan jäsen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti